”Jos haluat kansainvälistää ja monimuotoistaa, on tehtävä tilaa sille, että myös muita kieliä puhutaan.”: vieraskielisten työntekijöiden palvelukseenotto ja työskentelyedellytykset Helsingin kaupunginkansliassa
Mäkelä, Nora (2023)
Mäkelä, Nora
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835323
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää vieraskielisten työntekijöiden palvelukseenottoprosessia ja työskentelyedellytyksiä Helsingin kaupunginkansliassa kartoittamalla teemaan liittyviä haasteita ja esteitä. Tunnistettuihin haasteisiin tuotetaan tutkimustuloksiin perustuen toimintasuosituksia ja kehittämisideoita, joista syntyy kehittämistyön tuotos. Helsingin kaupunki tavoittelee vieraskielisen henkilöstönsä määrän kasvua, joten tarve kehittämisideoille on ajankohtainen ja perusteltu. Opinnäytetyön tilaajana toimii Helsingin kaupunki. Tutkimus rajataan koskemaan kaupunginkansliaa, mutta toimenpide-ehdotuksia voi hyödyntää myös laajemmin kaupunkiorganisaatiossa.
Kehittämistyö perustuu työelämän monimuotoisuuteen ja inklusiivisuuteen liittyvään tutkimukseen, käsitteistöön ja suosituksiin. Lisäksi keskitytään erityisesti kielitietoisuuden käsitekokonaisuuteen ja siihen, kuinka kielitietoisilla lähestymistavoilla voidaan tukea ja kehittää työyhteisöjen arjen työtä ja organisaation kansainvälistymisen tavoitteita. Opinnäytetyötä ohjaa tapaustutkimuksellinen lähestymistapa. Opinnäytetyön tapauksena ja tutkittavana ilmiönä toimivat Helsingin kaupunginkanslian kielellisesti monimuotoistuvat työyhteisöt, sekä niiden työskentelytavat ja johtaminen. Aineistonkeruumenetelmänä ovat teemahaastattelut, koska ilmiötä halutaan tarkastella yhteisöissä koetuista subjektiivisista lähtökohdista käsin. Tutkimukseen haastateltiin 6 vieraskielistä työntekijää ja 6 esihenkilöä Helsingin kaupunginkansliasta.
Haastatteluista kävi ilmi, että vieraskielisten työntekijöiden palvelukseenottoon ja työskentelyyn liittyvät haasteet kiteytyvät usein siihen, että organisaatio on toimintaympäristönä hyvin vahvasti suomenkielinen. Organisaation rakenteet, sisäinen ja ulkoinen viestintä, sekä toiminta työyhteisöissä on usein suomenkielistä. Mikäli työntekijän suomen kielen taito ei ole riittävällä tasolla, hänen mahdollisuutensa kokea osallisuutta organisaatioon heikkenee, ja hän voi hän kokea muun muassa ulkopuolisuuden tunnetta sekä ammatti-identiteetin heikentymistä. Esiin nostettiin myös tarve kiinnittää näkyvämmin huomiota organisaatiotasolla monimuotoisuuden ja monikielisyyden arvostamiseen ja muun työyhteisön vastaanottovalmiuksien kehittämiseen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella laadittiin lista toimenpidesuosituksia ja kehittämisideoita tukemaan vieraskielisten työntekijöiden palvelukseenottoa ja työskentelyedellytyksiä. Tutkimustulokset ja kehittämisideat esitellään kaupunginkanslian maahanmuuttoasioiden yksikölle ja henkilöstöosastolle, ja niiden jalkautusta osaksi organisaation käytäntöjä tarkastellaan.
Kehittämistyö perustuu työelämän monimuotoisuuteen ja inklusiivisuuteen liittyvään tutkimukseen, käsitteistöön ja suosituksiin. Lisäksi keskitytään erityisesti kielitietoisuuden käsitekokonaisuuteen ja siihen, kuinka kielitietoisilla lähestymistavoilla voidaan tukea ja kehittää työyhteisöjen arjen työtä ja organisaation kansainvälistymisen tavoitteita. Opinnäytetyötä ohjaa tapaustutkimuksellinen lähestymistapa. Opinnäytetyön tapauksena ja tutkittavana ilmiönä toimivat Helsingin kaupunginkanslian kielellisesti monimuotoistuvat työyhteisöt, sekä niiden työskentelytavat ja johtaminen. Aineistonkeruumenetelmänä ovat teemahaastattelut, koska ilmiötä halutaan tarkastella yhteisöissä koetuista subjektiivisista lähtökohdista käsin. Tutkimukseen haastateltiin 6 vieraskielistä työntekijää ja 6 esihenkilöä Helsingin kaupunginkansliasta.
Haastatteluista kävi ilmi, että vieraskielisten työntekijöiden palvelukseenottoon ja työskentelyyn liittyvät haasteet kiteytyvät usein siihen, että organisaatio on toimintaympäristönä hyvin vahvasti suomenkielinen. Organisaation rakenteet, sisäinen ja ulkoinen viestintä, sekä toiminta työyhteisöissä on usein suomenkielistä. Mikäli työntekijän suomen kielen taito ei ole riittävällä tasolla, hänen mahdollisuutensa kokea osallisuutta organisaatioon heikkenee, ja hän voi hän kokea muun muassa ulkopuolisuuden tunnetta sekä ammatti-identiteetin heikentymistä. Esiin nostettiin myös tarve kiinnittää näkyvämmin huomiota organisaatiotasolla monimuotoisuuden ja monikielisyyden arvostamiseen ja muun työyhteisön vastaanottovalmiuksien kehittämiseen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella laadittiin lista toimenpidesuosituksia ja kehittämisideoita tukemaan vieraskielisten työntekijöiden palvelukseenottoa ja työskentelyedellytyksiä. Tutkimustulokset ja kehittämisideat esitellään kaupunginkanslian maahanmuuttoasioiden yksikölle ja henkilöstöosastolle, ja niiden jalkautusta osaksi organisaation käytäntöjä tarkastellaan.