Puolustusvoimien kantahenkilökunnan subjektiivinen palautuminen sotilaallisten harjoitusten aikana ja niiden jälkeen
Koskinen, Roosa; Sydänmaanlakka, Tiia-Elina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835291
Tiivistelmä
Palautumisen merkityksen korostuessa yhteiskunnassa halusimme lähteä tutkimaan, kuinka palautumiseen panostamalla olisi mahdollista vaikuttaa sotilaiden työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen.
Opinnäytetyö on osa Puolustusvoimien tutkimushanketta ”Maavoimien palkatun henkilöstön kuormittuminen”. Tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia Maavoimien ammattisotilaiden kuormittumista ja palautumista. Merkittävimpinä tavoitteina on selvittää, kuormittuuko henkilökunta liikaa ja miten henkilö-kunta palautuu. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia sotilaiden subjektiivista palautumista, subjektiiviseen palautumiseen vaikuttavia tekijöitä ja subjektiivis-ta palautumista mahdollisesti tehostavia keinoja. Ennen palautumiseen syven-tymistä selvitettiin sotilaallisten harjoitusten kuormitustekijöitä.
Opinnäytetyössä tutkittiin kantahenkilökunnan subjektiivista palautumista sotilaallisen harjoituksen aikana ja sen jälkeen. Tutkimus toteutettiin huhti- ja toukokuussa vuonna 2023 ja se oli kestoltaan puolitoista viikkoa. Tutkimustuloksista tehtiin analyysi, jonka pohjalta koostettiin tietoa ja toimintatapoja palautumisen tehostamiseen.
Tutkittavat täyttivät harjoitusta ennen, sen aikana ja harjoituksen jälkeen päiväkirjoja, joissa kerättiin tietoa ravitsemuksesta, nesteestä, kuormituksesta, palautumisesta ja unesta. Ennen harjoituksen alkamista tutkittavat täyttivät ennakkokyselyitä liittyen sen hetkiseen palautumiseen. Harjoituksen jälkeen tutkittavat täyttivät vielä palautumiskyselyn, jolla mitattiin harjoituksen jälkeistä palautumista.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kyselylomakkeita, joiden perusteella opinnäytetyöhön koottiin keinoja, joiden avulla subjektiivista palautumista on mahdollista tehostaa. Tuloksissa selkeänä havaintona nousi esiin vastausten laaja hajonta useasta kysymyksestä. Tutkimustulos ei ollut selkeästi yhden suuntainen vaan niistä oli huomattavissa kuormittumisen ja palautumisen yksilöllisiä eroavaisuuksia.
Yhteenvetona koostettiin Puolustusvoimille subjektiivisen palautumisen kehittämiseksi toimenpidesuosituksia.
Opinnäytetyö on osa Puolustusvoimien tutkimushanketta ”Maavoimien palkatun henkilöstön kuormittuminen”. Tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia Maavoimien ammattisotilaiden kuormittumista ja palautumista. Merkittävimpinä tavoitteina on selvittää, kuormittuuko henkilökunta liikaa ja miten henkilö-kunta palautuu. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia sotilaiden subjektiivista palautumista, subjektiiviseen palautumiseen vaikuttavia tekijöitä ja subjektiivis-ta palautumista mahdollisesti tehostavia keinoja. Ennen palautumiseen syven-tymistä selvitettiin sotilaallisten harjoitusten kuormitustekijöitä.
Opinnäytetyössä tutkittiin kantahenkilökunnan subjektiivista palautumista sotilaallisen harjoituksen aikana ja sen jälkeen. Tutkimus toteutettiin huhti- ja toukokuussa vuonna 2023 ja se oli kestoltaan puolitoista viikkoa. Tutkimustuloksista tehtiin analyysi, jonka pohjalta koostettiin tietoa ja toimintatapoja palautumisen tehostamiseen.
Tutkittavat täyttivät harjoitusta ennen, sen aikana ja harjoituksen jälkeen päiväkirjoja, joissa kerättiin tietoa ravitsemuksesta, nesteestä, kuormituksesta, palautumisesta ja unesta. Ennen harjoituksen alkamista tutkittavat täyttivät ennakkokyselyitä liittyen sen hetkiseen palautumiseen. Harjoituksen jälkeen tutkittavat täyttivät vielä palautumiskyselyn, jolla mitattiin harjoituksen jälkeistä palautumista.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kyselylomakkeita, joiden perusteella opinnäytetyöhön koottiin keinoja, joiden avulla subjektiivista palautumista on mahdollista tehostaa. Tuloksissa selkeänä havaintona nousi esiin vastausten laaja hajonta useasta kysymyksestä. Tutkimustulos ei ollut selkeästi yhden suuntainen vaan niistä oli huomattavissa kuormittumisen ja palautumisen yksilöllisiä eroavaisuuksia.
Yhteenvetona koostettiin Puolustusvoimille subjektiivisen palautumisen kehittämiseksi toimenpidesuosituksia.