Työyhteisön vuorovaikutusosaaminen: tarkastelussa sanattoman viestinnän rooli vuorovaikutustilanteissa
Ruuskanen, Maiju (2023)
Ruuskanen, Maiju
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735098
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin sanattoman viestinnän roolia työyhteisön vuorovaikutustilanteissa niin työtovereiden keskuudessa, kuin asiakaskohtaamisissa. Tutkimuksen lähtökohtana toimi mielenkiinto sanatonta viestintää kohtaan. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten paljon sanattomaan viestintään kiinnitetään huomiota työympäristössä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla syksyllä 2021. Tutkimukseen haastateltiin kahta vähittäiskaupan työntekijää eri asemista. Haastattelut toteutettiin kasvotusten ja äänitettiin talteen litterointia varten. Haastattelut litteroitiin lähes sanantarkasti pian haastattelujen jälkeen. Aineisto analysoitiin hyödyntäen sisällönanalyysia aineistolähtöisesti, teemoittelua ja koodaamista.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että ymmärrys sanattomasta viestinnästä oli laaja, mutta käsite oli silti osittain vaikeasti selitettävissä. Siihen koettiin kuuluvan oleellisesti käytöstavat kuin kasvojen ja kehon eleet. Keinoja nonverbaaliseen viestimiseen oli useita, mutta helpoiten huomion todettiin kiinnittyvän kasvojen ilmeisiin, hymyyn ja silmiin. Sanattoman viestinnän nähtiin toimivan työympäristössä työkaluna ja sen avulla pystyttiin huomamaan myös mahdolliset ristiriitatilanteet.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin, että nonverbaalisen viestinnän rooli vuorovaikutustilanteissa on suhteellisen suuri, mutta siihen ei aina kiinnitetä huomiota tietoisesti. Sanaton viestintä yhdistettiin usein yleisiin, hyviin käytöstapoihin ja sitä käytettiin pääsääntöisesti korvaamaan sanoja tai painottamaan jo sanottua sanaa. Se nähtiin oleellisena osana työympäristön kommunikointia, mutta ei koettu, että siihen tulisi kiinnittää normaalia enempää huomiota. Tulosten perusteella sanattoman viestinnän käsitettä voisi käydä yhteisesti läpi työyhteisössä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla syksyllä 2021. Tutkimukseen haastateltiin kahta vähittäiskaupan työntekijää eri asemista. Haastattelut toteutettiin kasvotusten ja äänitettiin talteen litterointia varten. Haastattelut litteroitiin lähes sanantarkasti pian haastattelujen jälkeen. Aineisto analysoitiin hyödyntäen sisällönanalyysia aineistolähtöisesti, teemoittelua ja koodaamista.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että ymmärrys sanattomasta viestinnästä oli laaja, mutta käsite oli silti osittain vaikeasti selitettävissä. Siihen koettiin kuuluvan oleellisesti käytöstavat kuin kasvojen ja kehon eleet. Keinoja nonverbaaliseen viestimiseen oli useita, mutta helpoiten huomion todettiin kiinnittyvän kasvojen ilmeisiin, hymyyn ja silmiin. Sanattoman viestinnän nähtiin toimivan työympäristössä työkaluna ja sen avulla pystyttiin huomamaan myös mahdolliset ristiriitatilanteet.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin, että nonverbaalisen viestinnän rooli vuorovaikutustilanteissa on suhteellisen suuri, mutta siihen ei aina kiinnitetä huomiota tietoisesti. Sanaton viestintä yhdistettiin usein yleisiin, hyviin käytöstapoihin ja sitä käytettiin pääsääntöisesti korvaamaan sanoja tai painottamaan jo sanottua sanaa. Se nähtiin oleellisena osana työympäristön kommunikointia, mutta ei koettu, että siihen tulisi kiinnittää normaalia enempää huomiota. Tulosten perusteella sanattoman viestinnän käsitettä voisi käydä yhteisesti läpi työyhteisössä.