Nuorten tekemien seksuaalirikosten ennalta estäminen : erityispiirteet ja riskitekijät

Abstract

Seksuaalirikosten selvittäminen on erittäin haasteellinen rikostyyppi selvitettäväksi ylipäätään ja sitä se on erityisesti nuoren ollessa epäiltynä. Nuorten tekemäksi epäiltyjen rikosten käsittely vaatii aina tasapainoilua oikeudenmukaisuuden ja nuoren tilanteen välillä, jotta sekä uhrin että epäillyn tekijän auttaminen toteutuisi.

Opinnäytetyössä tutkitaan nuoria, alle 21-vuotiaisiin epäiltyihin liittyviä erityispiirteitä ja riskitekijöitä, joiden perusteella on mahdollista ennakoida ja samalla estää tulevien rikosten tapahtumista. Tutkimuksessa on haluttu selvittää asiaa poliisin näkökulmasta, koska se on ainutlaatuinen näkökulma juuri niihin nuoriin, jotka ovat syyllistyneet seksuaalirikokseen tai vähintäänkin olleet mukana rikostutkinnan aikana epäillyn asemassa.

Teoria-aineiston perusteella on analysoitu niitä tekijöitä, joiden perusteella voidaan mahdollisesti ennakoida seksuaalirikoksen mahdollisuus ja siten estää se ennalta. Sen kautta on pyritty kartoittamaan mahdollisen rikoksen uhan tekemiseen viittaavia tekijöitä ja keinoja, joilla voisi vaikuttaa ja ehkäistä juuri nuorten ajautumista seksuaalirikoksen tekijäksi.

Tutkimuksessa on toteutettu analysoidun aineiston pohjalta työkalu uhka-arviointiin eli lomakke, jota käyttäen arvioidaan nuoren uhkaa syyllistyä seksuaalirikokseen. Eniten huolta aiheuttaviksi ja siten riskiä synnyttäviksi tekijöiksi nousivat tämän tutkimuksen perusteella esiin lapsuuden traumaattiset kokemukset, etäinen suhde huoltajiin, väkivalta, huono-osaisuus ja köyhyys. Näiden taustatekijöiden synnyttämät mielenterveysongelmat, huonot sosiaaliset taidot ja ajautuminen päih teiden käyttöön voidaan katsoa kuuluvan niiden tekijöiden piiriin, joista syntyy uhka nuoren tekemän seksuaalirikoksen tapahtumiselle. Nuoren sukupuolella oli myös ratkaisevaa merkitystä, koska miehellä on suurempi riski joutua epäillyksi seksuaalirikokseen tämän aineiston perusteella.

Koska nuoren kasvuympäristö on ratkaiseva tekijä, tulee ennalta estävää työtä suunnata perheisiin ja jo nuoren varhaiseen lapsuuteen. Poliisin tulisi kiinnittää huomiota lasten kotona tapahtuviin rikoksiin sekä aikuisten rikoksen tekijöiden perheisiin ja niiden vaikutuspiiriin. Tässä ratkaisevassa asemassa on moniammatillinen yhteistyö, jota ilman tätä nuoren näkökulmasta hyvään lopputulokseen johtavaa ennalta estävää työtä ei pysty tekemään.