Strategian tulkitsijat ja toteuttajat: keskijohdon käsityksiä strategian merkityksellisyydestä ja strategisesta toimijuudestaan.
Hänninen, Antti (2023)
Hänninen, Antti
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434234
Tiivistelmä
Strategia ja strateginen ajattelu on viime vuosikymmeninä tullut entistä kiinteämmäksi osaksi eri kokoisten ja eri sektoreita edustavien organisaatioiden toimintaa. Strategia ei kuitenkaan aina rakennu luonnolliseksi osaksi organisaation johtamistyötä, vaan valitettavan usein se jää valmistumisensa jälkeen pölyttymään arkistoihin tai hukkuu intranetin syövereihin. Jotta strategia aidosti ohjaisi organisaatiota kohti yhteisiä pitkän tähtäimen tavoitteita, on keskeistä, että organisaation koko johto ymmärtää sen merkityksen ja hyödyntää sitä päätöksenteossaan.
Tämä opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia merkityksiä kohdeorganisaation keskijohto antaa strategialle ja onko strategialla merkitystä heidän omassa työssään. Lisäksi tavoitteena oli selvittää keskijohdon näkemyksiä omasta strategisesta toimijuudestaan. Opinnäytetyön kohdeorganisaationa toimi valtion aluehallintoa edustava virasto.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus, koska sen avulla on kvalitatiivista tutkimusmenetelmää todennäköisemmin saatavissa relevantteja vastauksia tutkimuskysymyksiin sekä löytää taustasyitä keskijohdon antamille näkemyksille.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kohdeorganisaatiossa yksikön päällikkönä toimivat ja samalla keskijohtoa edustavat henkilöt. Tutkimusaineisto kerätiin teemahaastattelujen avulla, yhteensä haastateltavia oli 8 henkilöä. Tutkimusaineiston analysointi perustui tutkimusaineistosta tehtyyn sisällönanalyysiin, joka toteutettiin fenomenografiaan perustuvan analyysin kautta.
Tutkimuksen tutkimustuloksia ja johtopäätöksiä edeltävässä teoriaosuudessa käsitellään strategian määritelmää sille annettujen merkitysten sekä ”strategia käytäntönä”-tutkimussuuntauksen kautta. Lisäksi teoriaosuudessa perehdytään strategian viestintään, merkityksellistämiseen ja toimijuuteen liittyvään tutkimukseen. Teoriaosuudessa edellä mainittuja teemoja on tarkasteltu tutkimuksen kohderyhmän vuoksi erityisesti keskijohdon näkökulmasta.
Tutkimusaineistoista syntyi fenomenografisen analysoinnin kautta neljä kuvauskategoriaa ja niihin sisältyviä alakategorioita. Kuvauskategoriat kuvasivat kohderyhmän keskijohdon käsityksiä strategian merkityksestä organisaatioille yleisesti, kohdeorganisaation strategian merkityksestä heidän omalle työlleen sekä keskijohdon käsityksiä omasta strategisesti toimijuudestaan. Viimeinen kuvauskategoria koostui keskijohdon näkemyksistä koskien strategiasta viestimistä.
Tutkimustulosten perusteella on todettavissa, että keskijohto näkee strategian organisaatioille tärkeänä yhteisen suunnan ja tavoitteiden antajana. Keskijohto myös tunnistaa omat strategisen toimijuuden roolinsa mm. strategian jalkauttajana ja viestijänä. Ristiriitaisuutta edellä mainittuun sen sijaan aiheutti haastateltujen verrattain yksisuuntainen näkemys siitä, että kohdeorganisaation nykyinen strategia ei ole heille kovinkaan merkityksellinen eikä sillä ole suurta merkitystä myöskään keskijohdon johtamistyössä. Tämä vaikutti johtuvan suurelta osin siitä, että kohdeorganisaation strategia koetaan liian abstraktiksi ja hankalaksi yhdistää arkityöhön. Toinen syy vaikutti tutkimusaineiston osalta olevan strategiaan liittyvässä vähäisessä viestinnässä ja merkityksellisyyden luomisessa organisaatiotasolla sekä ylimmän johdon ja keskijohdon välillä.
Tämä opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia merkityksiä kohdeorganisaation keskijohto antaa strategialle ja onko strategialla merkitystä heidän omassa työssään. Lisäksi tavoitteena oli selvittää keskijohdon näkemyksiä omasta strategisesta toimijuudestaan. Opinnäytetyön kohdeorganisaationa toimi valtion aluehallintoa edustava virasto.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus, koska sen avulla on kvalitatiivista tutkimusmenetelmää todennäköisemmin saatavissa relevantteja vastauksia tutkimuskysymyksiin sekä löytää taustasyitä keskijohdon antamille näkemyksille.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kohdeorganisaatiossa yksikön päällikkönä toimivat ja samalla keskijohtoa edustavat henkilöt. Tutkimusaineisto kerätiin teemahaastattelujen avulla, yhteensä haastateltavia oli 8 henkilöä. Tutkimusaineiston analysointi perustui tutkimusaineistosta tehtyyn sisällönanalyysiin, joka toteutettiin fenomenografiaan perustuvan analyysin kautta.
Tutkimuksen tutkimustuloksia ja johtopäätöksiä edeltävässä teoriaosuudessa käsitellään strategian määritelmää sille annettujen merkitysten sekä ”strategia käytäntönä”-tutkimussuuntauksen kautta. Lisäksi teoriaosuudessa perehdytään strategian viestintään, merkityksellistämiseen ja toimijuuteen liittyvään tutkimukseen. Teoriaosuudessa edellä mainittuja teemoja on tarkasteltu tutkimuksen kohderyhmän vuoksi erityisesti keskijohdon näkökulmasta.
Tutkimusaineistoista syntyi fenomenografisen analysoinnin kautta neljä kuvauskategoriaa ja niihin sisältyviä alakategorioita. Kuvauskategoriat kuvasivat kohderyhmän keskijohdon käsityksiä strategian merkityksestä organisaatioille yleisesti, kohdeorganisaation strategian merkityksestä heidän omalle työlleen sekä keskijohdon käsityksiä omasta strategisesti toimijuudestaan. Viimeinen kuvauskategoria koostui keskijohdon näkemyksistä koskien strategiasta viestimistä.
Tutkimustulosten perusteella on todettavissa, että keskijohto näkee strategian organisaatioille tärkeänä yhteisen suunnan ja tavoitteiden antajana. Keskijohto myös tunnistaa omat strategisen toimijuuden roolinsa mm. strategian jalkauttajana ja viestijänä. Ristiriitaisuutta edellä mainittuun sen sijaan aiheutti haastateltujen verrattain yksisuuntainen näkemys siitä, että kohdeorganisaation nykyinen strategia ei ole heille kovinkaan merkityksellinen eikä sillä ole suurta merkitystä myöskään keskijohdon johtamistyössä. Tämä vaikutti johtuvan suurelta osin siitä, että kohdeorganisaation strategia koetaan liian abstraktiksi ja hankalaksi yhdistää arkityöhön. Toinen syy vaikutti tutkimusaineiston osalta olevan strategiaan liittyvässä vähäisessä viestinnässä ja merkityksellisyyden luomisessa organisaatiotasolla sekä ylimmän johdon ja keskijohdon välillä.