Taloushallinnon asiantuntijatyön laskutusprosessin kehittäminen tilitoimistossa
Rentola, Saara (2023)
Rentola, Saara
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434126
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tilitoimistolle toimeksiantona tehty tutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää toimeksiantajayrityksen asiantuntijatyön laskutusprosessia. Tutkimustarpeen taustalla oli tieto siitä, että asiantuntijatyön laskutusprosessissa oli vaihtelua ja laskutusprosenteissa isoja eroavaisuuksia työntekijöiden välillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asiantuntijatyön laskutusprosessin vaiheita, käytänteiden eroavaisuuksia sekä haasteita ja ongelmakohtia laskutusprosessissa. Tavoitteena oli yhtenäistää ja kehittää laskutusprosessia näiden tietojen pohjalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena kehittävällä tutkimusotteella. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen sekä havainnoinnin avulla. Tutkittavat henkilöt olivat toimeksiantajayrityksessä työskenteleviä taloushallinnon asiantuntijoita sekä yrityksen omistaja. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset kertovat, että laskutusprosessin pääperiaatteet olivat kaikilla tutkimukseen osallistuvilla henkilöillä melko samat, mutta aiheiden yksityiskohtaisempi tarkastelu toi esille eroavaisuuksia ja ongelmakohtia, jotka auttoivat selvittämään tutkimusongelmaa. Vaihtelua oli sisäisen työn määrässä ja sisällössä. Osalla sisäistä työtä oli selvästi enemmän kuin toisilla. Ei-laskutettavaa sisäistä työtä lisäsivät esimerkiksi selvittelytyöt ja työkavereiden neuvomiset. Osa haastateltavista pyrki laskuttamaan kaiken asiakastyön ja pyöristivät laskutettavaa tuntimäärää reilusti ylöspäin, mikä selvästi oli yksi tekijä selvittämään eroa laskutusprosenteissa. Osa hyödynsi järjestelmien automaatioita ja sai siten tehostettua laskutusta. Tutkimustulosten mukaan yhtiössä oli puutteita erilaisista ohjeista, jotka hankaloittivat laskutusprosessia.
Tutkimuksen pohjalta luotuja kehittämisehdotuksia laskutusprosessin tehostamiseksi ja käytänteiden yhtenäistämiseksi olivat muun muassa sisäisen viestinnän parantaminen, ohjeiden lisääminen, työn tekemisen prosessikuvausten sekä asiakasesimerkkien luominen, yhteisten keskustelujen lisääminen ja minimilaskutuksen määrittäminen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena kehittävällä tutkimusotteella. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen sekä havainnoinnin avulla. Tutkittavat henkilöt olivat toimeksiantajayrityksessä työskenteleviä taloushallinnon asiantuntijoita sekä yrityksen omistaja. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset kertovat, että laskutusprosessin pääperiaatteet olivat kaikilla tutkimukseen osallistuvilla henkilöillä melko samat, mutta aiheiden yksityiskohtaisempi tarkastelu toi esille eroavaisuuksia ja ongelmakohtia, jotka auttoivat selvittämään tutkimusongelmaa. Vaihtelua oli sisäisen työn määrässä ja sisällössä. Osalla sisäistä työtä oli selvästi enemmän kuin toisilla. Ei-laskutettavaa sisäistä työtä lisäsivät esimerkiksi selvittelytyöt ja työkavereiden neuvomiset. Osa haastateltavista pyrki laskuttamaan kaiken asiakastyön ja pyöristivät laskutettavaa tuntimäärää reilusti ylöspäin, mikä selvästi oli yksi tekijä selvittämään eroa laskutusprosenteissa. Osa hyödynsi järjestelmien automaatioita ja sai siten tehostettua laskutusta. Tutkimustulosten mukaan yhtiössä oli puutteita erilaisista ohjeista, jotka hankaloittivat laskutusprosessia.
Tutkimuksen pohjalta luotuja kehittämisehdotuksia laskutusprosessin tehostamiseksi ja käytänteiden yhtenäistämiseksi olivat muun muassa sisäisen viestinnän parantaminen, ohjeiden lisääminen, työn tekemisen prosessikuvausten sekä asiakasesimerkkien luominen, yhteisten keskustelujen lisääminen ja minimilaskutuksen määrittäminen.