Sävellajiajattelun korostaminen pop/jazz-musiikin teoriaopetuksessa : metodi ja työtavat V7 asteen rikastuttamiseksi
Lehtonen, Matti (2023)
Lehtonen, Matti
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133405
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aihe sävellajiajattelua korostavasta teoriaopetuksesta perustuu havaintooni teoriaoppilaiden usein puutteellisesta sävellajien hallitsemisesta. Tämä paljastuu kun harmoniassa siirrytään käsittelemään sävellajien ulkopuolisia ilmiöitä. Tutkimusasetelmana toimii laadullinen tapaustutkimus ja siinä suorittamani opetuskokeilu, johon osallistui neljä teoriaoppilasta. Opetuskokeilussa tutkin itse valmistamani opetusmateriaalin toimivuutta teoria-aiheiden opettamisessa. Näiden teoria-aiheiden perustana toimii V7–I -purkaus, josta jokainen opetettava ilmiö on johdettavissa. Nämä aiheet sisältyvät myös metodiini V7 asteen reharmonisoimiseksi.
Tutkimusmenetelmänä toimi ammattikäytännön tutkimus (practitioner research). Tutkimusaineiston kerääminen perustuu omiin huomioihini sekä puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin osana opetuskokeilua. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, ja pääteemoiksi muodostuivat oppilaiden osoittama diatonisen ja nondiatonisen maailman hallitseminen sekä miten tässä taidossa kehittyminen oli havaittavissa. Opetustilanteet tapahtuivat konstruktivistisessa viitekehyksessä ja opetuksessa havainnoin Vygotskin lähikehityksen vyöhykkeen toteutumista pedagogiikassani.
Tuloksissa paljastui opetuskokeilun onnistuminen, eli opetusmateriaalini osoittautui hyödylliseksi ja oppilaiden sävellajiajattelussa oli havaittavissa kehittymistä, joskin tasoltaan eriävää. Eroihin liittyi mm. oppilaiden erilainen käsitys kunkin teoria-aiheen merkityksestä heidän omassa muusikkoudessaan.
Opinnäytetyöni tarjoaa sekä metodin että työtavat haastavampien nondiatonisten harmoniailmiöiden hallitsemiseksi. Se soveltuu itsenäiseen opiskeluun ja tarjoaa myös musiikinteorian opettajille näkökulmia aiheiden opettamiseksi.
Tutkimusmenetelmänä toimi ammattikäytännön tutkimus (practitioner research). Tutkimusaineiston kerääminen perustuu omiin huomioihini sekä puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin osana opetuskokeilua. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, ja pääteemoiksi muodostuivat oppilaiden osoittama diatonisen ja nondiatonisen maailman hallitseminen sekä miten tässä taidossa kehittyminen oli havaittavissa. Opetustilanteet tapahtuivat konstruktivistisessa viitekehyksessä ja opetuksessa havainnoin Vygotskin lähikehityksen vyöhykkeen toteutumista pedagogiikassani.
Tuloksissa paljastui opetuskokeilun onnistuminen, eli opetusmateriaalini osoittautui hyödylliseksi ja oppilaiden sävellajiajattelussa oli havaittavissa kehittymistä, joskin tasoltaan eriävää. Eroihin liittyi mm. oppilaiden erilainen käsitys kunkin teoria-aiheen merkityksestä heidän omassa muusikkoudessaan.
Opinnäytetyöni tarjoaa sekä metodin että työtavat haastavampien nondiatonisten harmoniailmiöiden hallitsemiseksi. Se soveltuu itsenäiseen opiskeluun ja tarjoaa myös musiikinteorian opettajille näkökulmia aiheiden opettamiseksi.