Miesvankien keinoja aggressiivisen olon vähentämiseen
Raivisto, Anne (2023)
Raivisto, Anne
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133271
Tiivistelmä
Suurin vankiryhmä muodostuu väkivaltarikoksista tuomituista, joita on lähes 37 % Suomen vangeista. Vankilaolosuhteet voivat lisätä vankien aggressiivista oloa ja väkivallan esiintyvyyttä, sillä vankilassa rajoitetaan toimintoja ja yksityisyys on vähäistä. Monenlaisista haasteista kärsiviä ihmisiä asuu yhdessä suljetuissa olosuhteissa. Aggressiivinen olo on tärkeää saada purettua ennen kuin se muuttuu väkivaltaiseksi tai aggressiiviseksi käyttäytymiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida valtakunnallisessa Vankien terveys ja hyvinvointi 2023 (Wattu IV) -vankiväestötutkimuksessa valmiina saatua aineistoa vankien aggressiivisen olon vähentämisen keinoista. Tavoitteena on nostaa esille miesvankien kokemuksia kuntouttavan toiminnan palveluiden kehittämiseksi ja vankilaturvallisuuden lisäämiseksi. Opinnäytetyössä analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä viiden eniten vastauksia saaneen teeman keinoja (n= 177), joiden avulla miesvangit kokevat pystyvänsä vähentämään aggressiivista oloaan vankilaolosuhteissa.
Tulosten perusteella miesvangit hyötyvät yksilö- ja ryhmäliikunnasta sekä ohjatusta liikunnasta vankeusaikana. Liikunnan lisäksi vangit hyötyvät mindfulness-pohjaisista interventioista, joiden avulla aggressiivista tunnetilaa voidaan rauhoittaa vankilaolosuhteissa. Rikosseuraamuslaitoksen ja Vankiterveydenhuollon yhteistyö on tärkeää vankien resilienssin parantamisessa ja aggressioiden hoitamisessa. Luottamukselliset keskustelut ammattilaisten ja läheisten kanssa auttavat vankeja. Myös vertaistuki koetaan hyväksi keinoksi aggressiivisen olon vähentämisessä. Hyvä elämänhallinta, aktiivisuus ja hyvä ruokavalio ovat keinoja, joilla aggressiivista oloa voidaan vähentää vankilaolosuhteissa. Tulokset tuovat esille myös vankien käyttämiä haitallisia aggression purkukeinoja ja keinottomuutta aggressiivisen olon vähentämiseen. Miesvangit hyötyisivät turvallisten aggression purkukeinojen oppimisesta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monipuolisten liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen vankiloissa vähentää miesvankien aggressiivista oloa. Luovien toiminnallisten menetelmien, kuten mindfulness-pohjaisten interventioiden lisääminen vankiloiden kuntouttavien palveluiden valikoimaan on opinnäytetyön tulosten perusteella tarpeellista. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Rikosseuraamuslaitoksen ja Vankiterveydenhuollon yhteisten palvelukokonaisuuksien kehittämistyössä, moniammatillisen sidosryhmäyhteistyön ja verkostotyön lisäämisessä sekä uusien työmuotojen kokeiluissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida valtakunnallisessa Vankien terveys ja hyvinvointi 2023 (Wattu IV) -vankiväestötutkimuksessa valmiina saatua aineistoa vankien aggressiivisen olon vähentämisen keinoista. Tavoitteena on nostaa esille miesvankien kokemuksia kuntouttavan toiminnan palveluiden kehittämiseksi ja vankilaturvallisuuden lisäämiseksi. Opinnäytetyössä analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä viiden eniten vastauksia saaneen teeman keinoja (n= 177), joiden avulla miesvangit kokevat pystyvänsä vähentämään aggressiivista oloaan vankilaolosuhteissa.
Tulosten perusteella miesvangit hyötyvät yksilö- ja ryhmäliikunnasta sekä ohjatusta liikunnasta vankeusaikana. Liikunnan lisäksi vangit hyötyvät mindfulness-pohjaisista interventioista, joiden avulla aggressiivista tunnetilaa voidaan rauhoittaa vankilaolosuhteissa. Rikosseuraamuslaitoksen ja Vankiterveydenhuollon yhteistyö on tärkeää vankien resilienssin parantamisessa ja aggressioiden hoitamisessa. Luottamukselliset keskustelut ammattilaisten ja läheisten kanssa auttavat vankeja. Myös vertaistuki koetaan hyväksi keinoksi aggressiivisen olon vähentämisessä. Hyvä elämänhallinta, aktiivisuus ja hyvä ruokavalio ovat keinoja, joilla aggressiivista oloa voidaan vähentää vankilaolosuhteissa. Tulokset tuovat esille myös vankien käyttämiä haitallisia aggression purkukeinoja ja keinottomuutta aggressiivisen olon vähentämiseen. Miesvangit hyötyisivät turvallisten aggression purkukeinojen oppimisesta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monipuolisten liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen vankiloissa vähentää miesvankien aggressiivista oloa. Luovien toiminnallisten menetelmien, kuten mindfulness-pohjaisten interventioiden lisääminen vankiloiden kuntouttavien palveluiden valikoimaan on opinnäytetyön tulosten perusteella tarpeellista. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Rikosseuraamuslaitoksen ja Vankiterveydenhuollon yhteisten palvelukokonaisuuksien kehittämistyössä, moniammatillisen sidosryhmäyhteistyön ja verkostotyön lisäämisessä sekä uusien työmuotojen kokeiluissa.