Nukahtamiseen vaikuttavat tekijät uni-EEG -tutkimuksessa

Abstract

Elektroenkefalografiatutkimuksessa (EEG-tutkimuksessa) mitataan aivojen sähköistä toimintaa päänahkaan asetettavien elektrodien avulla. Rekisteröinnin aikana suoritetaan erilaisia aktivaatioita, jotka voivat tuoda esiin mahdollisia poikkeavia aivotoiminnan ilmiöitä. Uni-EEG –tutkimuksessa käytetään myös uniaktivaatiota, jossa rekisteröidään unenaikaista aivosähkökäyrää. Tässä tutkimuksessa olisikin toivottavaa nukahtaa, mutta tämä ei ole ennakkovalmisteluista huolimatta aina helppoa.

Tämän opinnäytetyön aihe saatiin Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymän (PHSOTEY) kliinisen neurofysiologian laboratorion ylilääkäriltä. Työn menetelmäsuuntaukseksi muodostui laadullinen tutkimus ja sen tarkoituksena oli laatia kartoittava ja kuvaileva kirjallisuuskatsaus nukahtamisen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä uni-EEG –tutkimuksessa. Tavoitteena oli, että PHSOTEY:n kliinisen neurofysiologian laboratorion henkilökunta voisi hyödyntää kirjallisuuskatsausta tutkimuksen laadun parantamisessa. Opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan kysymyksiin ”Mikä on kirjallisuuskatsaus ja kuinka se tehdään?” ja ”Mitkä tekijät vaikuttavat nukahtamisen onnistumiseen?”.

Aineisto kirjallisuuskatsaukseen kerättiin tieteellisistä tietokannoista ja katsaukseen valittiin 11 tutkimusta niiden otsikoiden tai abstraktien perusteella. Kirjallisuuskatsauksen ja omien kokemusten pohjalta havaittiin, että uni-EEG –tutkimuksessa nukahtamiseen voidaan vaikuttaa niin ennakkovalmisteluin kuin tutkimuksen suorituksen aikana tehtävin toimenpitein. Nukahtamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. valvomisohjeistuksen antaminen sekä ennen nukkumaanmenoa tapahtuva raajojen lämmitys, kahvin juominen tai fyysinen aktiivisuus. Ihmisten yksilöllisyydestä johtuen kaikki nukahtamista helpottavat toimet eivät kuitenkaan välttämättä auta, mikä onkin otettava huomioon jokaisen potilaan kohdalla erikseen.

Opinnäytetyömme pohjalta nousi esiin muutamia kehittämisehdotuksia. Katsauksesta saisi yhtenäisemmän keskittymällä vain yhteen potilasryhmään, esimerkiksi lapsiin. Tutkimuksen voisi myös toteuttaa kyselylomakkeen avulla, jolloin hoitaja haastattelisi rutiini uni-EEG –tutkimukseen tulevia potilaita. Tällöin tulokset koskisivat vain kyseessä olevaa laboratoriota.

The purpose of this study was to determine the factors that affect the success of falling asleep in sleep EEG examination by collecting information in the form of research articles. The objective of this study was to compile a descriptive literature review so good that the personnel of the PHSOTEY Clinical Neurophysiology Laboratory could develop the quality of the sleep EEG examination by using our findings.

The data for the literature review were collected from different scientific databases. Eleven studies were selected based on their titles and abstracts. This study also includes our own experiences that we gained in December 2013 by participating in the role of a patient in sleep EEG examination.

The studies that we used in literature review show that one can influence the chances of falling asleep in many ways, for example by preparations before the examination and actions during the examination. Further studies on the subject, for example a questionnaire, could offer interesting information and provide us with a better understanding of this theme in the laboratory in question.