Seuraavan sukupolven suomalaisten yleisimmät mielenterveysongelmat

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Suomessa vuonna 1997 syntyneitä lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Kolmantena ertailuryhmänä, tarkastellaan kantasuomalaisia. Tutkimuksen kohteena ovat mielenterveyshäiriödiagnoosit, joita yleisimmin oli asetettu erikoissairaanhoidossa seuraavan sukupolven suomalaisille. Lisäksi tutkitaan, miten vanhempien syntymämaa on yhteydessä asetettuihin mielenterveyshäiriödiagnooseihin.

Tutkimustulosten mukaan toinen vanhempi ulkomaalaistaustainen -ryhmän lapsille asetetaan mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöihin liittyviä diagnooseja erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynneillä tai osastojaksolla useammin kuin lapsille, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa tai ulkomailla. Tulokset olivat melko yhtenäisiä eri diagnoosiryhmien välillä, mutta eroja esiintyi oppimis- ja käytöshäiriödiagnooseissa, joissa molemmat vanhemmat ulkomaalailla syntyneet -ryhmä nousi kantaväestön ja osittain jopa toinen vanhempi ulkomailla syntynyt -ryhmän edelle. Tulokset maaryhmien välillä olivat usein pieniä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikia ja tyttöjä verrattaessa mielenterveyshäiriön diagnoosi asetettiin pojille tyypillisesti ennen 13 vuoden ikää ja tytöille taas teini-iässä. Tyttöjen toinen vanhemmista ulkomailla syntynyt -ryhmässä diagnooseja esiintyi useammin kuin kantaväestössä ja molemmat vanhemmat ulkomailla syntyneet -ryhmässä. Opinnäytetyö antaa panoksensa tutkimukseen seuraavan sukupolven suomalaisten hyvinvoinnin haasteista ja kehityskohteista. Seuraavan sukupolven suomalaiset ovat kasvava sekä tärkeä ryhmä, ja heidän mielenterveytensä haasteisiin tulisi Suomen valtion panostaa enemmän nyt ja tulevaisuudessa.

This thesis examines children born in Finland in 1997, whose one or both parents were born abroad. Native Finns are examined as a comparison group. This thesis focuses on mental health disorder diagnoses, which were most commonly given in special medical care to next generation Finns. In addition, it was examined how the parents' country of birth is connected to the mental health disorders, as well as how the diagnoses differ by gender. According to the results, children in the one parent born abroad group are given diagnoses related to mental health or behavioral disorders during specialized medical care more often than children whose parents were both born in Finland or abroad. The results were fairly uniform between the different diagnosis groups, but there were differences in learning and behavior disorder diagnoses, where both parents born abroad group was given more diagnoses than the native Finns and even the one parent born abroad group. The results between country groups were often small, with a few exceptions. When comparing boys and girls, the diagnosis of a mental disorder was typically made for boys before the age of 13, and for girls in the teenage years. In the group of girls with one of their parents born abroad, diagnoses were given more often than in the native Finns and both parents born abroad groups. The thesis contributes to the challenges and areas of development for the well-being of next generation Finns. The Finns of the next generation are a growing and important group, and the Finnish state should invest more in alleviating the challenges of their mental health starting now.