Sähköisen potilassiirtojärjestelmä Uoman käytön kehittäminen Pirkanmaan lähipalvelusairaaloissa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä potilaslogistiikkaan erikoistuneen ohjelmistoyrityksen Unitary Healthcare Oy:n kanssa. Yritys on luonut Uoma-potilassiirtojärjestelmän. Opinnäytetyön tavoite oli kehittää potilassiirtojärjestelmä Uoman käyttöönottoa ja käyttöä lähipalvelusairaaloiden jatkohoitopaikoissa luomalla siihen ohje tutkimustuloksiin perustuen. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Uomasta saadun datan ja lähipalvelusairaaloissa tehtyjen haastattelujen avulla sähköisen potilassiirtojärjestelmä Uoman vahvuudet ja heikkoudet lähipalvelusairaaloiden käytössä sekä selvittää yksiköiden suorituskykyä jatkohoitopaikkana. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Mitkä tekijät vaikuttavat sähköisen potilassiirtojärjestelmän tarkoituksenmukaiseen käyttöön lähipalvelusairaaloissa? Miten lähipalvelusairaaloissa voidaan edistää hoitohenkilökunnan sujuvaa Uoman käyttöä? Minkälaista tukea lähipalvelusairaaloiden hoitohenkilökunta kokee tarvitsevansa Uoman käytössä?

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena Pirkanmaan lähipalvelusairaaloissa, niissä työskenteleville hoitajille, jotka käyttivät Uomaa työssään ja olivat vapaaehtoisia haastateltaviksi (N=25). Tehdyt haastattelut olivat puolistrukturoituja ja haastatteluiden runkona käytetty haastattelulomake tehtiin opinnäytetyön käsitteellisen viitekehyksen pohjalta. Haastattelujen tulokset litteroitiin, teemoiteltiin ja niiden pohjalta tehtiin seitsemänportainen ohje heikommin suoriutuville lähipalvelusairaaloille, miten parantaa Uoman käyttöä yksiköissä. Haastatteluiden tulokset yhdistettiin teoriaan abduktiivista menetelmää hyödyntäen.

Kaikissa tutkimuskysymyksissä yhteisenä tekijänä nousi esiin Uoma-vastuuhenkilön merkitys. Vastuuhenkilöllä voidaan helpottaa koko yksikön työtaakkaa ja ohjata resursseja oikein. Näin voidaan myös koordinoida hoitoa ja varmistaa hoidon jatkuvuus. Hoitajien lisäksi siis myös potilas hyötyy ohjelmiston oikeasta käytöstä. Jatkotutkimusehdotuksina opinnäytetyössä esitetään selvitettäväksi, mikä on hyvä potilassiirto, kuinka paljon Uoma säästää aikaa potilassiirroissa verrattuna puhelimeen sekä mikä on päivystyksen rooli potilassiirroissa ja kuinka päivystyksen potilassiirtoja voisi parantaa hyvinvointiteknologian avulla.

The objective was to develop the implementation and usage of digital patient transfer system Uoma in healthcare centres by creating instructions based on research results. The purpose was to find out the strengths and weaknesses of Uoma usage in healthcare centres via data collection from Uoma and user interviews. The purpose was also to find out how different units perform as post-treatment facilities.

The study was conducted as a qualitative interview study in Pirkanmaa’s healthcare centres. The conducted interviews were semi-structured, and the form used as a base of the interviews was created using the conceptual reference framework of this thesis.

The results suggest that in the weaker performing healthcare centres there was a shortage in education of the software and nurses´ used workarounds to transfer patient data more often than in better performing healthcare centres.

The findings indicate that there is a need for a designated Uoma charge person. By having one the workload of the unit can be alleviated, and resources can be used better. By using a designated Uoma charge person the coordination of care and continuation of care can also be assured.