Seutukaupunki kiertotalouteen perustuvien tekstiili- ja vaatetusalan liiketoimintamallien tukena
Törrönen, Joel (2023)
Törrönen, Joel
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932579
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Paimion kaltainen seutukaupunki voi tukea kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja tekstiili- ja vaatetusalalla. Työn toimeksiantaja on Paimion kaupunki, joka järjesti elokuussa 2023 ensimmäistä kertaa vastuulliseen muotiin ja tekstiilien kiertotalouteen keskittyneen Paimion muotiviikko -tapahtuman.
Tutkimuksellisesti opinnäytetyön lähestymistapa on tapaustutkimus, jonka tapaukseksi valittiin Paimion muotiviikko -tapahtuma. Tiedonkeruumenetelminä työssä käytettiin teemahaastattelua ja havainnointia. Haastateltavat valikoituivat sekä kiertotalouden parissa työskentelevistä kaupunkien työntekijöistä että tekstiili- ja vaatetusalan yritysten edustajista. Havainnointi kohdistui opinnäytetyössä Paimion muotiviikkoon ja sen järjestämiseen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että seutukaupungit voivat tukea kiertotalouden mukaista liiketoimintaa tekstiili- ja vaatetusalalla monilla tavoilla. Työn perusteella pienemmät kaupungit voivat esimerkiksi toimia yrityksille luotettavana kumppanina, yhdistää toimijoita ja jakaa tietoa. Lisäksi erilaiset kiertotalousprojektit mahdollistavat seutukaupunkien osaamisen ja vahvuuksien hyödyntämisen kiertotalouden edistämisessä, ja kiertotalous voidaan huomioida myös kaupungin strategiassa ja omassa toiminnassa.
Parhaassa tapauksessa seutukaupungeilla voi olla kiertotalouden tukemisessa isompiin kaupunkeihin verrattuna myös etuja, jotka esimerkiksi kaupungin pieni koko ja tiivis organisaatiorakenne mahdollistavat. Seutukaupungit voivat vahvistaa tekstiili- ja vaatetusalan kiertotalouden liiketoiminnan edellytyksiä hyödyntämällä muun muassa vahvaa paikallistuntemustaan, ketteryyttään ja erityispiirteitään.
Tutkimuksellisesti opinnäytetyön lähestymistapa on tapaustutkimus, jonka tapaukseksi valittiin Paimion muotiviikko -tapahtuma. Tiedonkeruumenetelminä työssä käytettiin teemahaastattelua ja havainnointia. Haastateltavat valikoituivat sekä kiertotalouden parissa työskentelevistä kaupunkien työntekijöistä että tekstiili- ja vaatetusalan yritysten edustajista. Havainnointi kohdistui opinnäytetyössä Paimion muotiviikkoon ja sen järjestämiseen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että seutukaupungit voivat tukea kiertotalouden mukaista liiketoimintaa tekstiili- ja vaatetusalalla monilla tavoilla. Työn perusteella pienemmät kaupungit voivat esimerkiksi toimia yrityksille luotettavana kumppanina, yhdistää toimijoita ja jakaa tietoa. Lisäksi erilaiset kiertotalousprojektit mahdollistavat seutukaupunkien osaamisen ja vahvuuksien hyödyntämisen kiertotalouden edistämisessä, ja kiertotalous voidaan huomioida myös kaupungin strategiassa ja omassa toiminnassa.
Parhaassa tapauksessa seutukaupungeilla voi olla kiertotalouden tukemisessa isompiin kaupunkeihin verrattuna myös etuja, jotka esimerkiksi kaupungin pieni koko ja tiivis organisaatiorakenne mahdollistavat. Seutukaupungit voivat vahvistaa tekstiili- ja vaatetusalan kiertotalouden liiketoiminnan edellytyksiä hyödyntämällä muun muassa vahvaa paikallistuntemustaan, ketteryyttään ja erityispiirteitään.