Romaniäitien kokemuksia häveliäisyystapojen mukaisesta elämästä
Väänänen, Mona (2023)
Väänänen, Mona
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932510
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia romaniäideillä on häveliäisyystapojen mukaisesta elämästä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa romaniäitien kokemuksista häveliäisyystapojen mukaisesta elämästä ja lisätä tietoutta romanikulttuuriin kuuluvista häveliäisyystavoista. Ilmiön kartoittaminen on tärkeää, sillä aiempaa tutkimusta aiheesta ei ole. Romanien näkökulman esille nostaminen on oleellista, sillä romanit ovat osa suomalaista yhteiskuntaa ja kuuluvat Suomen perinteisiin kulttuurisiin vähemmistöihin. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Kanta-Hämeen perhetyö ry. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui monikulttuurisuudesta, kulttuurisensitiivisyydestä, romaneista, romanikulttuurista, häveliäisyydestä ja sen lähikäsitteestä häpeästä sekä häveliäisyystavoista. Tietoperustan keskeisimpänä teemana toimi romanikulttuuriin kuuluvat häveliäisyystavat.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimuksen näkökulma on fenomenologinen, sillä opinnäytetyössä tutkittiin kohderyhmän kokemusmaailmaa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kolme romaniäitiä, joilla jokaisella oli subjektiivisia kokemuksia häveliäisyystapojen mukaisesta elämästä varhaisaikuisuudessa. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineistovastauksista nähtiin, että häveliäisyys ja häveliäisyystavat korostuivat romaninaisten elämässä varhaisaikuisuuden aikana, jolloin romaninuori itsenäistyy ja alkaa siirtymään kohti aikuisuutta. Romaniäitien keskeisimmät kokemukset häveliäisyystavoista nivoutuivat murrosikään, pukeutumiseen, seurusteluun ja parisuhteeseen sekä lapsen saamiseen. Romaniäidit kokivat häveliäisyystapojen vaikuttaneen tuen saamiseen, sillä häveliäisyystapojen vuoksi monet kyseisiin kokemuksiin liittyvät teemat ovat sopimattomia keskustelunaiheita romanikulttuurissa. Tuen saamista tai sen haasteita kuvattiin olleen erityisesti murrosiässä ja lapsen saamisen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat työssään hyödyntää opinnäytetyön tuloksia. Opinnäytetyö lisää ammattilaisten tietoisuutta romanikulttuurista ja sen erityispiirteistä sekä auttaa valitsemaan työhön sopivia auttamisen keinoja.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimuksen näkökulma on fenomenologinen, sillä opinnäytetyössä tutkittiin kohderyhmän kokemusmaailmaa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kolme romaniäitiä, joilla jokaisella oli subjektiivisia kokemuksia häveliäisyystapojen mukaisesta elämästä varhaisaikuisuudessa. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineistovastauksista nähtiin, että häveliäisyys ja häveliäisyystavat korostuivat romaninaisten elämässä varhaisaikuisuuden aikana, jolloin romaninuori itsenäistyy ja alkaa siirtymään kohti aikuisuutta. Romaniäitien keskeisimmät kokemukset häveliäisyystavoista nivoutuivat murrosikään, pukeutumiseen, seurusteluun ja parisuhteeseen sekä lapsen saamiseen. Romaniäidit kokivat häveliäisyystapojen vaikuttaneen tuen saamiseen, sillä häveliäisyystapojen vuoksi monet kyseisiin kokemuksiin liittyvät teemat ovat sopimattomia keskustelunaiheita romanikulttuurissa. Tuen saamista tai sen haasteita kuvattiin olleen erityisesti murrosiässä ja lapsen saamisen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat työssään hyödyntää opinnäytetyön tuloksia. Opinnäytetyö lisää ammattilaisten tietoisuutta romanikulttuurista ja sen erityispiirteistä sekä auttaa valitsemaan työhön sopivia auttamisen keinoja.