Valmentajana kehittyminen
Hellgren, Jannika (2023)
Hellgren, Jannika
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731770
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan valmentajan kehittymistä eri urheilulajien fysiikkavalmennuk- sissa, hyödyntäen päiväkirjamuotoista raportointimallia. Työn tavoitteena on syventää ymmär- rystä fysiikkavalmentajan tarvitsemista ominaisuuksista ja perehtyä valmentajan tämänhetki- seen osaamiseen.
Tavoitteet rajattiin kolmeen päätavoitteeseen, joiden kehitystä seurattiin koko opinnäytetyön ajan. Tavoitteet muodostuivat valmentajan urapolun ja tämänhetkisen osaamisen perusteella. Tavoitteiksi muodostui valmentajan tämänhetkisen tiedon syventäminen, itsensä kehittäminen uusien tutkimustulosten avulla ja taidollisen puolen kehittäminen keskittyen harjoitusohjelmien perustelemiseen ja niiden merkitysten opettamiseen. Tämänhetkisten toimintaympäristöjen, vuorovaikutustilanteiden ja sidosryhmien avulla päästiin analysoimaan valmentajan toimintaa myös laajemmin.
Tavoitteiden rinnalla perehdyttiin kolmeen eri fysiikkavalmennuksen osa-alueeseen, jotka val- mentaja on valinnut huomioiden oman kehittymisensä. Nämä kolme osa-aluetta esitellään työssä ennen seurantaviikkojen aloitusta, mutta niitä käsitellään myös seurantaviikkojen aikana. Osa-alueiksi valikoitui voimaharjoittelu, nopeusharjoittelu ja liikkuvuusharjoittelun vaikutus louk- kaantumisten ennaltaehkäisyssä.
Kahdeksan viikon seurantajakson aikana valmentaja esittelee valmennustilanteiden kulkua ja analysoi niiden tehokkuutta sekä erilaisia ongelma tilanteita. Opinnäytetyössä käsitellään monia erilaisia valmennustilanteita ja urheilijaryhmiä, jonka seurauksena valmennustilanteet poikkea- vat toisistaan paljon. Valmennustilanteiden perusteella analysoidaan valmentajan kehittymistä tavoitteiden osalta sekä pohditaan muiden valmennusosaamisen osa-alueiden heikkouksia ja vahvuuksia. Seurantajaksoon sisältyy valmentajan itsereflektion lisäksi arviointitaulukko, jolla pystytään numero arvosanojen ja perustelujen kautta arvioimaan kehittymistä laajemmin.
Valmentajan kehittyminen tiedollisella tasolla oli selkeästi laajempaa verrattuna taidolliseen osaamiseen. Taidollisessa osaamisessa havaittiin parannusta tavoitteiden huomioimisen myötä. Valmentaja pääsi perehtymään omiin vahvuuksiinsa ja heikkouksiinsa seurantaviikkojen aikana, jonka seurauksena valmennusosaaminen myös tavoitteiden ulkopuolelta kehittyi.
Tavoitteet rajattiin kolmeen päätavoitteeseen, joiden kehitystä seurattiin koko opinnäytetyön ajan. Tavoitteet muodostuivat valmentajan urapolun ja tämänhetkisen osaamisen perusteella. Tavoitteiksi muodostui valmentajan tämänhetkisen tiedon syventäminen, itsensä kehittäminen uusien tutkimustulosten avulla ja taidollisen puolen kehittäminen keskittyen harjoitusohjelmien perustelemiseen ja niiden merkitysten opettamiseen. Tämänhetkisten toimintaympäristöjen, vuorovaikutustilanteiden ja sidosryhmien avulla päästiin analysoimaan valmentajan toimintaa myös laajemmin.
Tavoitteiden rinnalla perehdyttiin kolmeen eri fysiikkavalmennuksen osa-alueeseen, jotka val- mentaja on valinnut huomioiden oman kehittymisensä. Nämä kolme osa-aluetta esitellään työssä ennen seurantaviikkojen aloitusta, mutta niitä käsitellään myös seurantaviikkojen aikana. Osa-alueiksi valikoitui voimaharjoittelu, nopeusharjoittelu ja liikkuvuusharjoittelun vaikutus louk- kaantumisten ennaltaehkäisyssä.
Kahdeksan viikon seurantajakson aikana valmentaja esittelee valmennustilanteiden kulkua ja analysoi niiden tehokkuutta sekä erilaisia ongelma tilanteita. Opinnäytetyössä käsitellään monia erilaisia valmennustilanteita ja urheilijaryhmiä, jonka seurauksena valmennustilanteet poikkea- vat toisistaan paljon. Valmennustilanteiden perusteella analysoidaan valmentajan kehittymistä tavoitteiden osalta sekä pohditaan muiden valmennusosaamisen osa-alueiden heikkouksia ja vahvuuksia. Seurantajaksoon sisältyy valmentajan itsereflektion lisäksi arviointitaulukko, jolla pystytään numero arvosanojen ja perustelujen kautta arvioimaan kehittymistä laajemmin.
Valmentajan kehittyminen tiedollisella tasolla oli selkeästi laajempaa verrattuna taidolliseen osaamiseen. Taidollisessa osaamisessa havaittiin parannusta tavoitteiden huomioimisen myötä. Valmentaja pääsi perehtymään omiin vahvuuksiinsa ja heikkouksiinsa seurantaviikkojen aikana, jonka seurauksena valmennusosaaminen myös tavoitteiden ulkopuolelta kehittyi.