Bemötande av personer med psykisk ohälsa inom den somatiska vården -En kvalitativ studie
West, Irene (2023)
West, Irene
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431603
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten psykiatrisen diagnoosin omaavaa henkilöä kohdellaan somaattisessa hoidossa. Tutkimuksessa korostettiin hoitohenkilökunnan vaikutusta kohtaamisellaan mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.
Teoreettisena lähtökohtana käytettiin Erikssonin (1994) hoitoteoriaa, jossa painopisteenä on hoitokärsimys. Kysymykset: Miten psyykkisesti sairaat henkilöt kokevat, että heidät kohdataan somaattisessa hoidossa? Miten kohtaaminen on vaikuttanut heidän elämään ja hyvinvointiin?
Menetelmä: Tutkimus koostuu neljästä kvalitatiivisesta haastattelusta. Haastateltavilla henkilöillä oli kaikilla jonkinasteinen psykiatrinen diagnoosi, ja heitä kaikkia oli hoidettu somaattisella osastolla. Näistä neljästä osallistujasta suurin osa asui Suomessa. Yksi näistä neljästä osallistujasta oli Ruotsista. Osallistujien ikähaarukka vaihteli (29–70 vuoteen). Haastattelukysymykset koostuivat puolistrukturoiduista kysymyksistä.
Tulokset paljastivat somaattisessa hoidossa ilmeneviä ongelmia, jotka kohdistuvat psyykkistä sairautta sairastavien henkilöiden kokemuksiin somaattisella osastolla saamastaan kohtelusta. Osallistujat ovat kokeneet epäluottamusta, puutteellista tai riittämätöntä hoitoa ja virheellistä dokumentaatiota potilasasiakirjoissaan. Osallistujat ovat kokeneet pelkoa sairauden uusiutumisesta koska ei saavuttanut tarvitsemaansa hoitoa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista on kokenut jonkinlaista hoitoon liittyvää kärsimystä, joka on teoreettisen lähtökohdan keskipiste.
Tutkimuksen johtopäätökset tuovat esiin ongelmia, jotka ilmenevät, kun ihmistä ei hoideta kokonaisuutena. Somaattiset sairaudet voivat aiheuttaa mielenterveysongelmia ja päinvastoin. Siksi tarvitaan kokonaisvaltaista moniammatillista yhteistyötä näiden eri alojen välillä hoidon laadun saavuttamiseksi. Hoitohenkilökunta tarvitsee enemmän tietoa mielenterveysongelmista, torjuakseen psyykkistä sairautta sairastaviin henkilöihin kohdistuvia asenteita ja ennakkoluuloja, parantaakseen terveyttä ja elämänlaatua sekä stigman ehkäisyä.
Teoreettisena lähtökohtana käytettiin Erikssonin (1994) hoitoteoriaa, jossa painopisteenä on hoitokärsimys. Kysymykset: Miten psyykkisesti sairaat henkilöt kokevat, että heidät kohdataan somaattisessa hoidossa? Miten kohtaaminen on vaikuttanut heidän elämään ja hyvinvointiin?
Menetelmä: Tutkimus koostuu neljästä kvalitatiivisesta haastattelusta. Haastateltavilla henkilöillä oli kaikilla jonkinasteinen psykiatrinen diagnoosi, ja heitä kaikkia oli hoidettu somaattisella osastolla. Näistä neljästä osallistujasta suurin osa asui Suomessa. Yksi näistä neljästä osallistujasta oli Ruotsista. Osallistujien ikähaarukka vaihteli (29–70 vuoteen). Haastattelukysymykset koostuivat puolistrukturoiduista kysymyksistä.
Tulokset paljastivat somaattisessa hoidossa ilmeneviä ongelmia, jotka kohdistuvat psyykkistä sairautta sairastavien henkilöiden kokemuksiin somaattisella osastolla saamastaan kohtelusta. Osallistujat ovat kokeneet epäluottamusta, puutteellista tai riittämätöntä hoitoa ja virheellistä dokumentaatiota potilasasiakirjoissaan. Osallistujat ovat kokeneet pelkoa sairauden uusiutumisesta koska ei saavuttanut tarvitsemaansa hoitoa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista on kokenut jonkinlaista hoitoon liittyvää kärsimystä, joka on teoreettisen lähtökohdan keskipiste.
Tutkimuksen johtopäätökset tuovat esiin ongelmia, jotka ilmenevät, kun ihmistä ei hoideta kokonaisuutena. Somaattiset sairaudet voivat aiheuttaa mielenterveysongelmia ja päinvastoin. Siksi tarvitaan kokonaisvaltaista moniammatillista yhteistyötä näiden eri alojen välillä hoidon laadun saavuttamiseksi. Hoitohenkilökunta tarvitsee enemmän tietoa mielenterveysongelmista, torjuakseen psyykkistä sairautta sairastaviin henkilöihin kohdistuvia asenteita ja ennakkoluuloja, parantaakseen terveyttä ja elämänlaatua sekä stigman ehkäisyä.