”Omaishoitajuus on raskasta mutta rakasta”: lomakehaastattelu erityislasten omaishoitajille tärkeistä rooleista ja heidän mahdollisuuksistaan toimia niissä
Olkkonen, Jemina; Haukipuro, Kaarina (2023)
Olkkonen, Jemina
Haukipuro, Kaarina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112531620
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112531620
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erityislasten omaishoitajien erilaisia rooleja ja heidän mahdollisuuttaan toimia niissä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen tavoitteena oli saada erityislasten omaishoitajien ääni kuuluville sekä tuottaa uutta tutkimustietoa perheen ja ammattilaisten hyödynnettäväksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lomakehaastattelua, ja tutkimukseen kutsuttiin mukaan Suomessa asuvia alle 18-vuotiaiden erityislasten omaishoitajia.
Toimintaterapian yhtenä vaikuttavana ajatuksena on yksilön oikeus ja mahdollisuus toimia hänelle merkityksellisissä ympäristöissään. Toiminnallisen oikeudenmukaisuuden teoria valittiin tutkimuksen taustateoriaksi, sillä se painottaa ihmisen oikeutta osallistua hänen hyvinvointiaan tukeviin toimintoihin. Ihminen toimii arjessaan erilaisissa rooleissa. Rooleissa toimimista haluttiin tarkastella inhimillisen toiminnan mallia hyödyntämällä. Roolit ja niissä toimiminen vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin muun muassa luomalla rakennetta sekä sisältöä elämään.
Tutkimusaineistossa puolet erityislasten omaishoitajista nostivat äidin roolin tärkeäksi rooliksi. Useat myös kokivat ystävän ja puolison roolit merkityksellisiksi. Noin puolet vastasivat, että heillä on hyvä mahdollisuus toimia eri rooleissa. Rooleissa toimimista mahdollistivat etenkin työelämän ratkaisut, kuten osa-aikatyö ja lyhennetty työaika. Myös palveluiden toimivuuden, läheisten ihmisten sekä oman terveyden ja hyvinvoinnin koettiin mahdollistavan osallisuutta rooleissa. Rajoittavaksi tekijäksi aineistosta nousi yleisimpänä ajanpuute. Myös omaishoitajan jaksamisen haasteiden, etenkin väsymyksen, sekä tuen puutteen ja roolin rajoittavuuden nähtiin haastavan rooleissa toimimista.
Tutkimustulosten perusteella erityisesti yhteiskunnan ja läheisten ihmisten tuella on merkitystä sille, millainen mahdollisuus erityislasten omaishoitajilla on toimia heille tärkeissä rooleissaan. Erityislasten omaishoitajat nostivat esiin muun muassa yksinäisyyden kokemuksen sekä terveyshaasteet, jotka voivat johtaa toiminnalliseen syrjäytymiseen ja vieraantumiseen. Useillakaan omaishoitajilla ei ollut mahdollisuutta toimia esimerkiksi työntekijän roolissa. Rooleissa toimimista rajoittavissa tekijöissä puolestaan nähtiin yhteys roolikuormitukseen. Jatkotutkimuksen aiheina nähtiin muun muassa rooleja rajoittavien tekijöiden ja erityislasten omaishoitajille tärkeiden roolien merkitysten tutkiminen sekä heidän unelmiensa roolien kartoittaminen.
Toimintaterapian yhtenä vaikuttavana ajatuksena on yksilön oikeus ja mahdollisuus toimia hänelle merkityksellisissä ympäristöissään. Toiminnallisen oikeudenmukaisuuden teoria valittiin tutkimuksen taustateoriaksi, sillä se painottaa ihmisen oikeutta osallistua hänen hyvinvointiaan tukeviin toimintoihin. Ihminen toimii arjessaan erilaisissa rooleissa. Rooleissa toimimista haluttiin tarkastella inhimillisen toiminnan mallia hyödyntämällä. Roolit ja niissä toimiminen vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin muun muassa luomalla rakennetta sekä sisältöä elämään.
Tutkimusaineistossa puolet erityislasten omaishoitajista nostivat äidin roolin tärkeäksi rooliksi. Useat myös kokivat ystävän ja puolison roolit merkityksellisiksi. Noin puolet vastasivat, että heillä on hyvä mahdollisuus toimia eri rooleissa. Rooleissa toimimista mahdollistivat etenkin työelämän ratkaisut, kuten osa-aikatyö ja lyhennetty työaika. Myös palveluiden toimivuuden, läheisten ihmisten sekä oman terveyden ja hyvinvoinnin koettiin mahdollistavan osallisuutta rooleissa. Rajoittavaksi tekijäksi aineistosta nousi yleisimpänä ajanpuute. Myös omaishoitajan jaksamisen haasteiden, etenkin väsymyksen, sekä tuen puutteen ja roolin rajoittavuuden nähtiin haastavan rooleissa toimimista.
Tutkimustulosten perusteella erityisesti yhteiskunnan ja läheisten ihmisten tuella on merkitystä sille, millainen mahdollisuus erityislasten omaishoitajilla on toimia heille tärkeissä rooleissaan. Erityislasten omaishoitajat nostivat esiin muun muassa yksinäisyyden kokemuksen sekä terveyshaasteet, jotka voivat johtaa toiminnalliseen syrjäytymiseen ja vieraantumiseen. Useillakaan omaishoitajilla ei ollut mahdollisuutta toimia esimerkiksi työntekijän roolissa. Rooleissa toimimista rajoittavissa tekijöissä puolestaan nähtiin yhteys roolikuormitukseen. Jatkotutkimuksen aiheina nähtiin muun muassa rooleja rajoittavien tekijöiden ja erityislasten omaishoitajille tärkeiden roolien merkitysten tutkiminen sekä heidän unelmiensa roolien kartoittaminen.