Moninaisuus työyhteisössä-muuttuva hoitotyön työyhteisö
Vilja-Elomaa, Mia-Lis (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431358
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla kulttuurisesti moninaistuvaa ja muuttuvaa hoitotyön työyhteisöä, sekä sen vaikutuksia työyhteisöissä ja työelämässä. Katsauksessa halutaan tuoda esille keinoja, joilla maahanmuuttajataustaista hoitotyön ammattilaista autetaan sopeutumisessa, sitoutumaan uuteen työhön ja työyhteisöön, ja miten näitä muutoksia voitaisiin organisaatioissa/työyhteisöissä huomioida ja hyödyntää paremmin. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on lisätä tietoa, jota voidaan hyödyntää moninaistuvissa hoitotyön työyhteisöissä.
Katsauksen tutkimusmenetelmä on ollut narratiivinen l. kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Katsauksen tulokset pohjautuivat pro gradututkielmiin, sekä muutamiin muihin julkaisuihin työelämän moninaisuudesta. Katsauksessa etsittiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen; millaisia haasteita kulttuurisesti moninaistuvassa työyhteisössä kohdataan, mitä valmiuksia työyhteisöillä on vastaanottaa maahanmuuttajataustaisia hoitotyön ammattilaisia ja miten maahanmuuttajataustainen hoitotyön ammattilainen kohdataan ammattitaitoisena kollegana?
Katsauksen tulosten perusteella selkein yksittäinen haaste kotoutumiselle, oli kielitaito, sen puute tai merkittävät kielitaitoerot. Kielitaidon nähtiin vaikuttavan työelämään ja vapaa-aikaan. Kielitaito nähtiin tärkeänä työtehtävien suorittamisessa ja työyhteisön sisäisen luottamuksen luojana. Maahanmuuttajataustaiset hoitotyön ammattilaiset toivoivat kieli- ja kulttuuriopetusta organisaatioilta, varsinkin työsanaston hallintaan kaivattiin tukea ja opetusta. Muita haasteita sopeutumiselle asettivat kulttuuriset ja uskontoon liittyvät erot.
Katsaukseen valitun aineiston tulokset olivat hyvin samansuuntaisia, mikä puoltaa tulosten luotettavuutta. Lisätutkimusta tarvittaisiin organisaatioiden moninaisuusstrategioista, onko organisaatioilla sellaisia, miten hyvin jo olemassa olevat strategiat ovat palvelleet muuttuvaa työelämää ja pitäisikö strategioiden sisältöä päivittää yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Muita lisätutkimuksen aiheita voisivat olla moninaisuuskoulutus organisaatioissa ja esihenkilöiden moninaisuus osaaminen.
Katsauksen tutkimusmenetelmä on ollut narratiivinen l. kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Katsauksen tulokset pohjautuivat pro gradututkielmiin, sekä muutamiin muihin julkaisuihin työelämän moninaisuudesta. Katsauksessa etsittiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen; millaisia haasteita kulttuurisesti moninaistuvassa työyhteisössä kohdataan, mitä valmiuksia työyhteisöillä on vastaanottaa maahanmuuttajataustaisia hoitotyön ammattilaisia ja miten maahanmuuttajataustainen hoitotyön ammattilainen kohdataan ammattitaitoisena kollegana?
Katsauksen tulosten perusteella selkein yksittäinen haaste kotoutumiselle, oli kielitaito, sen puute tai merkittävät kielitaitoerot. Kielitaidon nähtiin vaikuttavan työelämään ja vapaa-aikaan. Kielitaito nähtiin tärkeänä työtehtävien suorittamisessa ja työyhteisön sisäisen luottamuksen luojana. Maahanmuuttajataustaiset hoitotyön ammattilaiset toivoivat kieli- ja kulttuuriopetusta organisaatioilta, varsinkin työsanaston hallintaan kaivattiin tukea ja opetusta. Muita haasteita sopeutumiselle asettivat kulttuuriset ja uskontoon liittyvät erot.
Katsaukseen valitun aineiston tulokset olivat hyvin samansuuntaisia, mikä puoltaa tulosten luotettavuutta. Lisätutkimusta tarvittaisiin organisaatioiden moninaisuusstrategioista, onko organisaatioilla sellaisia, miten hyvin jo olemassa olevat strategiat ovat palvelleet muuttuvaa työelämää ja pitäisikö strategioiden sisältöä päivittää yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Muita lisätutkimuksen aiheita voisivat olla moninaisuuskoulutus organisaatioissa ja esihenkilöiden moninaisuus osaaminen.