Ketterän ohjelmistokehityksen toimintatapojen käyttöönottaminen teknologiayhtiössä
Terho, Ilpo (2023)
Terho, Ilpo
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112231040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112231040
Tiivistelmä
Tässä työssä käsitellään QAutomate Oy:n tarvetta kehittää uusi tuotekehitysmalli liiketoiminnan kasvun tueksi. Olemassa oleva tuotekehitysmalli ei mahdollistanut riittävän nopeaa ja laadukasta kehitysnopeutta. Tavoitteena oli luoda ja käyttöönottaa ketterä ja Lean-filosofiaan pohjautuva tuotekehitysmalli, joka parantaa tuottavuutta, nopeutta ja laatua.
Työssä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta, joka soveltuu liiketoimintamallin kehittämiseen. Työssä etsittiin sopivia ketteriä ohjelmistokehitysmenetelmiä ja luotiin niiden pohjalta ratkaisumalli, joka otettiin käyttöön organisaatiossa. Työssä käsiteltiin ketterän ohjelmistokehityksen teorioita Scrum, Kanban ja Lean Software Development, jotka toimivat pohjana ketterälle tuotekehitysmallille. Varsinaisen prosessin muodostamisessa painotettiin tarpeen mukaista soveltamista organisaation tarpeisiin.
Ennen varsinaista prosessin suunnittelua tutustuttiin sekä organisaation toimintamalleihin että toimintatapoihin. Organisaatiolla oli entuudestaan käytössä digitaalinen Kanban-taulu. Kanbanin käyttöönotto ei vaadi muutoksia organisaation rakenteeseen tai toimintamalleihin. Näin ollen Kanban oli luonnollinen valinta prosessin rungoksi. Prosessia täydennettiin Scrum-viitekehyksen palaveri käytännöillä sekä Lean-filosofian jatkuvan parantamisen teemalla. Ensimmäisen prosessikuvauksen valmistuttua prosessi jalkautettiin kehittäjille.
Ensimmäisen jalkauttamisen jälkeen prosessia seurattiin puolen vuoden ajan. Seurantajakson päättyessä todettiin jalkauttamisen epäonnistuneen. Keskeisin syy jalkauttamisen epäonnistumiselle oli tarkan seurannan puuttuminen. Toisella jalkauttamiskerralla koko prosessi pilkottiin pienempiin osiin ja luotiin jalkautetun prosessin osaan tarkempaa seurantaa. Kehittäjien kanssa käytiin keskusteluja useammin ja varmistettiin, että jokaisella oli ymmärrys jalkautetusta prosessista.
Uusia toimintamalleja käyttöönotettaessa on tärkeää muistaa, että muutos ottaa aikaa. Pelkkä toimintamallin olemassaolo ei riitä. Erityisesti silloin, kun kyseessä on tietotyön toimintamalleihin liittyviä muutoksia, on tärkeää luoda toimintamalliin mekanismeja, joilla toimintamallin etenemistä voidaan helposti seurata. Vaikka toimintamalli näyttää paperilla hyvältä ja toimivalta, vaatii se todella paljon aikaa, seurantaa ja ohjaamista, jotta toimintamalli oikeasti toimii suunnitellusti. Tärkeää on myös muistaa se, että luotu toimintamalli vaatii säännöllistä tarkastelua, jotta sitä voidaan kehittää eteenpäin.
Työssä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta, joka soveltuu liiketoimintamallin kehittämiseen. Työssä etsittiin sopivia ketteriä ohjelmistokehitysmenetelmiä ja luotiin niiden pohjalta ratkaisumalli, joka otettiin käyttöön organisaatiossa. Työssä käsiteltiin ketterän ohjelmistokehityksen teorioita Scrum, Kanban ja Lean Software Development, jotka toimivat pohjana ketterälle tuotekehitysmallille. Varsinaisen prosessin muodostamisessa painotettiin tarpeen mukaista soveltamista organisaation tarpeisiin.
Ennen varsinaista prosessin suunnittelua tutustuttiin sekä organisaation toimintamalleihin että toimintatapoihin. Organisaatiolla oli entuudestaan käytössä digitaalinen Kanban-taulu. Kanbanin käyttöönotto ei vaadi muutoksia organisaation rakenteeseen tai toimintamalleihin. Näin ollen Kanban oli luonnollinen valinta prosessin rungoksi. Prosessia täydennettiin Scrum-viitekehyksen palaveri käytännöillä sekä Lean-filosofian jatkuvan parantamisen teemalla. Ensimmäisen prosessikuvauksen valmistuttua prosessi jalkautettiin kehittäjille.
Ensimmäisen jalkauttamisen jälkeen prosessia seurattiin puolen vuoden ajan. Seurantajakson päättyessä todettiin jalkauttamisen epäonnistuneen. Keskeisin syy jalkauttamisen epäonnistumiselle oli tarkan seurannan puuttuminen. Toisella jalkauttamiskerralla koko prosessi pilkottiin pienempiin osiin ja luotiin jalkautetun prosessin osaan tarkempaa seurantaa. Kehittäjien kanssa käytiin keskusteluja useammin ja varmistettiin, että jokaisella oli ymmärrys jalkautetusta prosessista.
Uusia toimintamalleja käyttöönotettaessa on tärkeää muistaa, että muutos ottaa aikaa. Pelkkä toimintamallin olemassaolo ei riitä. Erityisesti silloin, kun kyseessä on tietotyön toimintamalleihin liittyviä muutoksia, on tärkeää luoda toimintamalliin mekanismeja, joilla toimintamallin etenemistä voidaan helposti seurata. Vaikka toimintamalli näyttää paperilla hyvältä ja toimivalta, vaatii se todella paljon aikaa, seurantaa ja ohjaamista, jotta toimintamalli oikeasti toimii suunnitellusti. Tärkeää on myös muistaa se, että luotu toimintamalli vaatii säännöllistä tarkastelua, jotta sitä voidaan kehittää eteenpäin.