Asiakirjajulkisuus hovioikeudessa
Linna, Laura (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230960
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin salassapitomääräyksiä, jotka tulee huomioida kansliatyössä hovioikeudessa sekä salassa pidettäviä asiakirjoja hovioikeudessa. Toinen opinnäytetyön aiheista oli julkinen seloste sekä sen laatimistilanteet. Tavoitteena oli selvittää ajantasaisen lainsäädännön, oikeuskirjallisuuden sekä oikeustapausten avulla, mitkä asiakirjat ovat salassa pidettäviä hovioikeudessa ja mihin tämä salassapito perustuu. Lisäksi opinnäytetyössä perehdyttiin julkisen selosteen tarkoitukseen ja selvitettiin minkälaiset tapaukset edellyttävät julkisen selosteen laatimista.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui pääasiassa ajantasaiseen lainsäädäntöön, sillä salassapitoperusteet löytyivät niistä erikseen säädetyistä laeista. Tutkimuksessa hyödynnettiin monipuolisesti myös aiheeseen liittyvää oikeuskirjallisuutta, korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä sekä muuta tutkimusaineistoa.
Tutkimus toteutettiin lainopillisena tutkimuksena sivuten myös oikeussosiologiaa, joka on keskeinen lainopillinen tieteenala. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista, eli kvalitatiivista tutkimusta, jonka avulla aiheesta pyrittiin saamaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva.
Tutkimustulosten perusteella hovioikeuden toiminnan ja asiakirjajulkisuuden tulee perustua julkisuusperiaatteeseen. Kaikkea hovioikeuden hallussa olevaa tietoa koskee julkisuusolettama, jonka mukaan asiakirja on lähtökohtaisesti tallennemuodosta riippumatta julkinen. Julkisuudesta poikkeaminen vaatii aina laintasoista säännöstä. Salassapitoperusteet voitiin jakaa yksityistä intressiä suojaaviin salassapito perusteisiin sekä yleistä intressiä suojaaviin salassapito perusteisiin. Salassapidon tehtäviksi osoittautui muun muassa yksityiselämän ja yksityisyyden sekä yhteiskunnan ja valtion turvallisuuden suojaaminen. Julkisen selosteen tarpeellisuus korostui silloin, kun salaiseksi määrätyn ratkaisun julkinen versio ei riittävällä tavalla täyttänyt julkisen selosteen taustalla olevia edellytyksiä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui pääasiassa ajantasaiseen lainsäädäntöön, sillä salassapitoperusteet löytyivät niistä erikseen säädetyistä laeista. Tutkimuksessa hyödynnettiin monipuolisesti myös aiheeseen liittyvää oikeuskirjallisuutta, korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä sekä muuta tutkimusaineistoa.
Tutkimus toteutettiin lainopillisena tutkimuksena sivuten myös oikeussosiologiaa, joka on keskeinen lainopillinen tieteenala. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista, eli kvalitatiivista tutkimusta, jonka avulla aiheesta pyrittiin saamaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva.
Tutkimustulosten perusteella hovioikeuden toiminnan ja asiakirjajulkisuuden tulee perustua julkisuusperiaatteeseen. Kaikkea hovioikeuden hallussa olevaa tietoa koskee julkisuusolettama, jonka mukaan asiakirja on lähtökohtaisesti tallennemuodosta riippumatta julkinen. Julkisuudesta poikkeaminen vaatii aina laintasoista säännöstä. Salassapitoperusteet voitiin jakaa yksityistä intressiä suojaaviin salassapito perusteisiin sekä yleistä intressiä suojaaviin salassapito perusteisiin. Salassapidon tehtäviksi osoittautui muun muassa yksityiselämän ja yksityisyyden sekä yhteiskunnan ja valtion turvallisuuden suojaaminen. Julkisen selosteen tarpeellisuus korostui silloin, kun salaiseksi määrätyn ratkaisun julkinen versio ei riittävällä tavalla täyttänyt julkisen selosteen taustalla olevia edellytyksiä.