Tutkintavankeuslain uudistuksen (2019) taustatekijät ja vaikutukset rikostutkintaan - kirjallisuuskatsaus
Västinsalo, Niki (2023)
Västinsalo, Niki
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130679
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tutkintavankeuslain uudistamisprosessin käynnistymiseen vaikuttaneita taustatekijöitä sekä tutkia lakimuutoksesta seuranneita käytännön vaikutuksia poliisin rikostutkintaan. Opinnäytetyö toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jonka tietoperusta koostuu pääasiassa oikeuskirjallisuudesta ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksista, joissa aihetta on tutkittu. Lakiuudistus astui voimaan 1.1.2019. Poliisin kannalta oleellisimpia muutoksia oli se, että lakiuudistuksen jälkeen poliisilla on oikeus säilyttää tutkintavankia säilytystiloissaan seitsemän vuorokautta, minkä jälkeen tutkintavanki on siirrettävä tutkintavankilaan. Ennen lakimuutosta vastaava säilytysaika oli 28 vuorokautta.
Lakiuudistuksen voimaantuloa kiihdytti kansainvälisten ja kansallisten valvontaelimien Suomelle kohdistama kritiikki. Lakimuutoksen taustalla vaikuttivat entistä enemmän ihmisoikeuksia korostava laintulkinta sekä pyrkimys yhdenmukaistaa Suomen käytänteitä muiden Euroopan Unionin
jäsenmaiden ja erityisesti Pohjoismaiden kanssa. Aihe on ajankohtainen, koska lainvalmisteluasiakirjoissa on todettu tavoitteeksi, että vuoteen 2025 mennessä Suomessa ei enää sijoitettaisi tutkintavankeja poliisin hallinnoimiin tiloihin erittäin poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta. Lisäksi tuomioistuinten vangitsemisratkaisuissa säilytysaikaa on määrätty alle lain salliman viikon ajan eli oikeuskäytäntö ja lain soveltaminen ovat
murrosvaiheessa.
Tutkimustulosten mukaan lakimuutos on aiheuttanut poliisille resurssiongelmia, lisäkustannuksia ja aikapainetta esitutkintatoimenpiteiden suorittamiseen. Nämä haasteet johtuvat siitä, että tutkintavangit siirretään nopeutetusti poliisin hallinnoimista säilytystiloista tutkintavankiloihin.Esitutkinnan turvaamisen kannalta kriittinen kysymys on yhteydenpidonrajoitusten toteuttaminen ja valvonta tutkintavankiloissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei tutkintavankien yhteydenpitoa pystytä valvomaan tutkintavankiloissa esitutkinnan turvaamisen edellyttämällä tavalla. Lakiuudistuksesta aiheutuneisiin muutoksiin tulisi reagoida poliisin resursseja lisäämällä. Oleellista olisi myös tarkastella tutkintavankeuslakiin kirjattuja poikkeuksellisen painavia syitä, joiden täyttyessä poliisilla on mahdollisuus hakea tuomioistuimesta tutkintavangille seitsemää vuorokautta pidempää säilytysaikaa tiloissaan. Näitä edellytyksiä tulisi vielä pohtia ja kirjata ne nykyistä selkeämmin lakiin.
Lakiuudistuksen voimaantuloa kiihdytti kansainvälisten ja kansallisten valvontaelimien Suomelle kohdistama kritiikki. Lakimuutoksen taustalla vaikuttivat entistä enemmän ihmisoikeuksia korostava laintulkinta sekä pyrkimys yhdenmukaistaa Suomen käytänteitä muiden Euroopan Unionin
jäsenmaiden ja erityisesti Pohjoismaiden kanssa. Aihe on ajankohtainen, koska lainvalmisteluasiakirjoissa on todettu tavoitteeksi, että vuoteen 2025 mennessä Suomessa ei enää sijoitettaisi tutkintavankeja poliisin hallinnoimiin tiloihin erittäin poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta. Lisäksi tuomioistuinten vangitsemisratkaisuissa säilytysaikaa on määrätty alle lain salliman viikon ajan eli oikeuskäytäntö ja lain soveltaminen ovat
murrosvaiheessa.
Tutkimustulosten mukaan lakimuutos on aiheuttanut poliisille resurssiongelmia, lisäkustannuksia ja aikapainetta esitutkintatoimenpiteiden suorittamiseen. Nämä haasteet johtuvat siitä, että tutkintavangit siirretään nopeutetusti poliisin hallinnoimista säilytystiloista tutkintavankiloihin.Esitutkinnan turvaamisen kannalta kriittinen kysymys on yhteydenpidonrajoitusten toteuttaminen ja valvonta tutkintavankiloissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei tutkintavankien yhteydenpitoa pystytä valvomaan tutkintavankiloissa esitutkinnan turvaamisen edellyttämällä tavalla. Lakiuudistuksesta aiheutuneisiin muutoksiin tulisi reagoida poliisin resursseja lisäämällä. Oleellista olisi myös tarkastella tutkintavankeuslakiin kirjattuja poikkeuksellisen painavia syitä, joiden täyttyessä poliisilla on mahdollisuus hakea tuomioistuimesta tutkintavangille seitsemää vuorokautta pidempää säilytysaikaa tiloissaan. Näitä edellytyksiä tulisi vielä pohtia ja kirjata ne nykyistä selkeämmin lakiin.