Hur kroppslig rytm och rörelse påverkar sången : Körsångares upplevelser av att kombinera rytm, rörelse och sång
Gustafsson, Julia (2014)
Gustafsson, Julia
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014101314687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014101314687
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkin miten kuorolaulajat kokevat että kehollinen rytmi ja liike vaikuttavat heidän rytmikykyynsä ja äänenkäyttöönsä laulun aikana. Työ on toimintatutkimus, mikä tarkoittaa että pääpaino on ollut käytännön osuuksissa ja että pyrkimys tieto – ja asennemuutoksiin on ollut läsnä prosessin alusta asti. Dalcroze – menetelmän käsitys kehollisen rytmin vaikuttavuudesta musiikissa ja laulussa luo teoreettisen pohjan työlle. Teoriassa olen myös käyttänyt lähteitä laulun anatomiasta ja fysiologiasta.
Työ on tehty yhteistyössä gospelkuoron kanssa. Yhden kuoroviikonlopun aikana opetin kuorolle kehollista rytmiä ja liikettä sekä ergonomiaa. Opetuksessa käytettiin eniten käytännön harjoitteita ja myös koreografiaa neljälle lauluille harjoiteltiin. Viikonlopun lopussa kuorolaulajat saivat vastata kyselylomakkeeseen, missä oli kysymyksiä koskien kokemuksia kehollisen rytmin ja liikkeen vaikuttavuuteen lauluun. Viisi viikkoa kouroviikonlopun jälkeen kuorolla oli konsertti. Sen yhteydessä kuorolaulajat vastasivat seurantakyselylomakkeeseen, missä oli ensimmäisen kyselylomakkeen kanssa samankaltaisia kysymyksiä.
Kuorolaulajilla oli enimmäkseen myönteisiä asenteita kehollista rytmiä ja liikettä kohtaan ja enemmistö koki että liike auttoi laulua ja rytmikäitystä. Suurin osa kuorolaulajista kokivat että rytmiharjoitukset ja ergonomia auttoivat laulua eniten. Suurin haaste laulajille oli yhdistää koreografiaa ja laulua, koska monen mielestä piti keskittyä liian moneen asiaan samalla.
Sukupuoli, ikä, musiikkiharrasukset tai fyysinen aktiivisuus eivät vaikuttaneet kuorolaulajien asenteisiin kehollista rytmiä ja liikettä kohtaan. Ensimmäisen ja toisen kyselylomakkeen vastaukset olivat myös verrattavissa toisiinsa, mikä osoittaa että myönteistä asennetta kehollista rytmiä ja liikettä kohtaan kesti ainakin viisi viikkoa. Että olisin pystynyt osoittamaan pitkäkestoisempaa ja pysyvämpää muutosta, olisin pitänyt tehdä tarkempaa ja pitkäaikaisempaa seurantaa. Voi kuitenkin todeta että liikettä ja laulua tukevat toisiaan ja että niitä voi yhdistää kuorotoiminnassa.
Työ on tehty yhteistyössä gospelkuoron kanssa. Yhden kuoroviikonlopun aikana opetin kuorolle kehollista rytmiä ja liikettä sekä ergonomiaa. Opetuksessa käytettiin eniten käytännön harjoitteita ja myös koreografiaa neljälle lauluille harjoiteltiin. Viikonlopun lopussa kuorolaulajat saivat vastata kyselylomakkeeseen, missä oli kysymyksiä koskien kokemuksia kehollisen rytmin ja liikkeen vaikuttavuuteen lauluun. Viisi viikkoa kouroviikonlopun jälkeen kuorolla oli konsertti. Sen yhteydessä kuorolaulajat vastasivat seurantakyselylomakkeeseen, missä oli ensimmäisen kyselylomakkeen kanssa samankaltaisia kysymyksiä.
Kuorolaulajilla oli enimmäkseen myönteisiä asenteita kehollista rytmiä ja liikettä kohtaan ja enemmistö koki että liike auttoi laulua ja rytmikäitystä. Suurin osa kuorolaulajista kokivat että rytmiharjoitukset ja ergonomia auttoivat laulua eniten. Suurin haaste laulajille oli yhdistää koreografiaa ja laulua, koska monen mielestä piti keskittyä liian moneen asiaan samalla.
Sukupuoli, ikä, musiikkiharrasukset tai fyysinen aktiivisuus eivät vaikuttaneet kuorolaulajien asenteisiin kehollista rytmiä ja liikettä kohtaan. Ensimmäisen ja toisen kyselylomakkeen vastaukset olivat myös verrattavissa toisiinsa, mikä osoittaa että myönteistä asennetta kehollista rytmiä ja liikettä kohtaan kesti ainakin viisi viikkoa. Että olisin pystynyt osoittamaan pitkäkestoisempaa ja pysyvämpää muutosta, olisin pitänyt tehdä tarkempaa ja pitkäaikaisempaa seurantaa. Voi kuitenkin todeta että liikettä ja laulua tukevat toisiaan ja että niitä voi yhdistää kuorotoiminnassa.