Huonot naiset: naiskäsitysten ja -ihanteiden vaikutus naispuolisiin antagonisteihin Disneyn 1900-luvun piirrosanimaatioissa
Majuri, Nea (2023)
Majuri, Nea
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111930089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111930089
Tiivistelmä
Tavoitteenani on selvittää, miten amerikkalaisen yhteiskunnan käsitykset siitä, millainen on hyvä ja huono nainen, ovat vaikuttaneet Disneyn animaatioelokuvien naispuolisiin antagonistihahmoihin 1900-luvulla. Tutkimusta tehdään representaatioteoriaa apuna käyttäen sekä kartoittamalla sitä, miten toinen maailmansota vaikutti yhdysvaltalaiseen käsitykseen ihanteellisesta naisesta.
Tutkimus toteutetaan analysoimalla seitsemää Walt Disney Animation Studiosin vuosina 1937–1989 julkaisemaa animaatioelokuvaa, joissa pääasiallinen antagonisti ja joko protagonisti tai deuteragonisti ovat molemmat ihmisiä (tai humanoideja) ja naisia. Näitä kahta hahmotyyppiä verrataan toisiinsa muun muassa kasvojen, vartalotyypin, käytöksen, iän, muotokielen ja värien käytön osalta. Lisäksi kolmea yhdysvaltalaista naisantagonistia verrataan Neuvostoliitossa tuotettujen, samoihin satuihin perustuviin elokuvien vastineisiinsa.
Työn lopputuloksena syntyy konkreettinen kooste siitä, miten esimerkiksi naimattomuutta, itsenäisyyttä ja voimakastahtoisuutta on kautta historian pidetty naiselle paheksuttavina piirteinä, ja miten tätä käsitystä on melko suoraan viljelty animaatioelokuviin, joiden kohdeyleisöä ovat erityisesti lapset.
Työn tulokset toimivat nykypäivän elokuvantekijöille muistutuksena siitä, miten tärkeää on tuoda erityisesti lapsille suunnatussa mediassa esiin laajempaa kuvaa naisena olemisesta kuin pullantuoksuinen kotiäitifantasia.
Tutkimus toteutetaan analysoimalla seitsemää Walt Disney Animation Studiosin vuosina 1937–1989 julkaisemaa animaatioelokuvaa, joissa pääasiallinen antagonisti ja joko protagonisti tai deuteragonisti ovat molemmat ihmisiä (tai humanoideja) ja naisia. Näitä kahta hahmotyyppiä verrataan toisiinsa muun muassa kasvojen, vartalotyypin, käytöksen, iän, muotokielen ja värien käytön osalta. Lisäksi kolmea yhdysvaltalaista naisantagonistia verrataan Neuvostoliitossa tuotettujen, samoihin satuihin perustuviin elokuvien vastineisiinsa.
Työn lopputuloksena syntyy konkreettinen kooste siitä, miten esimerkiksi naimattomuutta, itsenäisyyttä ja voimakastahtoisuutta on kautta historian pidetty naiselle paheksuttavina piirteinä, ja miten tätä käsitystä on melko suoraan viljelty animaatioelokuviin, joiden kohdeyleisöä ovat erityisesti lapset.
Työn tulokset toimivat nykypäivän elokuvantekijöille muistutuksena siitä, miten tärkeää on tuoda erityisesti lapsille suunnatussa mediassa esiin laajempaa kuvaa naisena olemisesta kuin pullantuoksuinen kotiäitifantasia.