Pääkäyttäjän tarvitsema tuki digihoitopolun ylläpito- ja jatkokehittäminen vaiheessa

Abstract

Sosiaali- ja terveydenhuollossa digipalveluiden strateginen painoarvo on kasvanut viime vuosina. Suomi on julkisten sähköisten palveluiden kärkimaita maailmassa, mikä heijastuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Vuonna 2020 noin viidennes suomalaisista asioi sähköisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Digipalveluilla on mahdollista parantaa hoidon tuloksia sekä kustannustehokkuutta. Digipalveluiden käyttöönottojen onnistumisen kannalta on tärkeää, että palvelu on yhteensopiva hoidon prosessien sekä organisaation tavoitteiden kanssa. Odotuksen hoitajien osaamiseen digipalveluiden kehittäjinä ja käyttäjinä ovat kasvaneet, joten heille tulisi olla saatavilla tukea ja koulutusta.

Terveyskylä on julkinen verkkopalvelu, jota ammattilaiset kehittävät jatkuvasti palvelun käyttäjien kanssa. Terveyskylä koostuu kolmesta palvelukokonaisuudesta. Terveyskylän talot ovat kaikille avoin sivusto, TerveyskyläPRO on ammattilaisten palveluportaali ja Omapolku toimii digitaalisena palvelukanavana. Omapolulla olevat digihoitopolut mahdollistavat digitaalisen kohtaamisen terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välillä, sekä mahdollisuuden ajasta ja paikasta riippumattomaan palveluun.

Digihoitopolun kehittäminen tapahtuu terveydenhuollon yksikössä yhteistyössä alueellisen Terveyskylän kehittäjän eli tuotevastaavan kanssa. Digihoitopolun kehittämisen viisi vaihetta ovat selvitys, määrittely, sisältö, käyttöönotto sekä ylläpito ja jatkokehittäminen. Tavoitteena on, että käyttöönoton jälkeen digihoitopolun omistava terveydenhuollon yksikkö ottaa vastuun digihoitopolun kehityksestä ja ylläpidosta alueellisen Omapolku tuotevastaavan tukemana.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli määritellä pääkäyttäjän tarvitsema tuki digihoitopolun ylläpito- ja jatkokehittäminen vaiheessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa konkreettisia toimintaehdotuksia tilaajaorganisaatiolle tarvittavan tuen lisäämiseksi. Työpajan toiminnallisessa osuudessa käytettiin fasilitoitua työpajatyöskentelyä hyödyntäen luovan ongelmanratkaisun prosessia. Työpajaan osallistujat olivat vapaaehtoisia pääkäyttäjiä PSHVAlla käyttöönotetuilta digihoitopoluilta.

Kehittämistyön tuloksena saatiin määriteltyä kolme keskeistä tuen muotoa digihoitopolkujen pääkäyttäjille: koulutus ja perehdytys, myönteinen kehittämisen ilmapiiri sekä riittävä työaika. Jokaiselle tuen muodolle määriteltiin konkreettisia keinoja niiden toteuttamiseksi. Jokaisessa tuen muodossa koettiin esihenkilön ja johdon tuki merkityksellisenä.