Kehitysvalmiudet tunnistamalla ketteräksi toimijaksi: näkökulmana ekologinen kestävä kehitys nuorisoalan järjestöissä
Firtina, Johanna (2023)
Firtina, Johanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111930086
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111930086
Tiivistelmä
Viime aikojen tapahtumat maailmassa jatkavat kertomusta siitä, että elämme muutoksen keskellä. Esimerkiksi ekologisen jälleenrakentamisen kaltaiset megatrendit ovat pidemmän aikavälin muutoksia. Toisaalta toimintaympäristöömme vaikuttaa yllättäviä muutoksia, joihin on vaikea tai mahdoton varautua ennakkoon. Esitän ajatuksen, jonka mukaan oman toimintapotentiaalinsa tunteva järjestö on muutosketterä ja se mahdollistaa toimintaympäristöön sopeutumisen niin reagoiden kuin myös ennakoiden. Opinnäytetyöni keskittyy toimijan kehitysvalmiuksien tietoiseen tunnistamiseen.
Ilmastopuhe on saanut uusia sävyjä; puhutaan ilmastoahdistuksesta ja sen vastavoimana toimijuudesta. On luonnollista, että nuoret ovat mukana nuorille suunnatun toiminnan kehittämisessä. Järjestökentällä on suuri rooli Suomen yhteiskunnassa kansalaistaitojen kasvattajana sekä demokratian ylläpitäjänä. Kestävä hyvinvointikäsitys kääntää hyvinvoinnin lähteen materiasta ihmisten välisiin yhteyksiin ja luontoyhteyteen. Jokaisella nuorisoalan järjestöllä on mahdollisuus olla mukana kasvattamassa ympäristötietoisuutta, rakentamassa kestävää hyvinvointia ja mahdollistamassa nuorille osallisuuden kokemuksia kansalaisyhteiskunnassa. Ilmastokriisiä vastaan työskentelyyn tarvitaan kaikkia.
Tässä opinnäytetyössä keskityn tutkimaan järjestöjen kykyä kehittyä. Tarkastelen tätä sekä järjestön että sen toimintaan osallistuvien ihmisten näkökulmista. Tein tutkimusta yhteiskehittelyn keinoin. Järjestämissäni työpajoissa nuorisojärjestöjen toimijat tekivät yhdessä harjoitteita laatien järjestön muutosketteryysanalyysin, jonka pohjalta he voivat jatkaa kehitystyötään kohti ekologisesti kestävämpää toimintaa.
Työn tuloksista on luettavissa, että järjestöissä innostutaan yhteiskehittämisen mahdollisuuksista ja tarjotusta avusta, mutta epäillään kehitysresurssien riittävyyttä ja peräänkuulutetaan luonnollisia kohtaamisen paikkoja. Kehitystoiminnan esteinä voi olla resurssien puute tai uskomus, että kehitystoimille ei ole tarvetta. Kehitystyön mahdollistajia on kuitenkin lukuisia. Näiden edistäjien, estäjien ja mahdollistajien tietoista tutkimista kutsun kehitysvalmiuksiin tutustumiseksi.
Tämän työn tuotoksena syntynyt työpajamalli on vapaasti käytettävissä järjestöjen työskentelyssä muutosketteryyttä kartoitettaessa. Itseohjautuva työpaja on saatavilla käyttöön työn tilaajan, Osaamiskeskus Kentaurin kautta sekä tämän työn liitteenä.
Ilmastopuhe on saanut uusia sävyjä; puhutaan ilmastoahdistuksesta ja sen vastavoimana toimijuudesta. On luonnollista, että nuoret ovat mukana nuorille suunnatun toiminnan kehittämisessä. Järjestökentällä on suuri rooli Suomen yhteiskunnassa kansalaistaitojen kasvattajana sekä demokratian ylläpitäjänä. Kestävä hyvinvointikäsitys kääntää hyvinvoinnin lähteen materiasta ihmisten välisiin yhteyksiin ja luontoyhteyteen. Jokaisella nuorisoalan järjestöllä on mahdollisuus olla mukana kasvattamassa ympäristötietoisuutta, rakentamassa kestävää hyvinvointia ja mahdollistamassa nuorille osallisuuden kokemuksia kansalaisyhteiskunnassa. Ilmastokriisiä vastaan työskentelyyn tarvitaan kaikkia.
Tässä opinnäytetyössä keskityn tutkimaan järjestöjen kykyä kehittyä. Tarkastelen tätä sekä järjestön että sen toimintaan osallistuvien ihmisten näkökulmista. Tein tutkimusta yhteiskehittelyn keinoin. Järjestämissäni työpajoissa nuorisojärjestöjen toimijat tekivät yhdessä harjoitteita laatien järjestön muutosketteryysanalyysin, jonka pohjalta he voivat jatkaa kehitystyötään kohti ekologisesti kestävämpää toimintaa.
Työn tuloksista on luettavissa, että järjestöissä innostutaan yhteiskehittämisen mahdollisuuksista ja tarjotusta avusta, mutta epäillään kehitysresurssien riittävyyttä ja peräänkuulutetaan luonnollisia kohtaamisen paikkoja. Kehitystoiminnan esteinä voi olla resurssien puute tai uskomus, että kehitystoimille ei ole tarvetta. Kehitystyön mahdollistajia on kuitenkin lukuisia. Näiden edistäjien, estäjien ja mahdollistajien tietoista tutkimista kutsun kehitysvalmiuksiin tutustumiseksi.
Tämän työn tuotoksena syntynyt työpajamalli on vapaasti käytettävissä järjestöjen työskentelyssä muutosketteryyttä kartoitettaessa. Itseohjautuva työpaja on saatavilla käyttöön työn tilaajan, Osaamiskeskus Kentaurin kautta sekä tämän työn liitteenä.