Fyysinen kuormitus käytettäessä sähköavusteista ja manuaalista pumppukärryä
Toivonen, Turo; Välikangas, Reetta (2023)
Toivonen, Turo
Välikangas, Reetta
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111529611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111529611
Tiivistelmä
Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat yleinen työterveysongelma ja yksi yleisimmistä sairauspoissaolojen syistä. Fyysisiä kuormitustekijöitä töissä ovat esimerkiksi raskaiden taakkojen nostaminen, työntäminen ja kantaminen, äkilliset kuormitushuiput, huonot työasennot sekä toistotyö. Sähköavusteisia työvälineitä voidaan käyttää parantamaan työergonomiaa ja vähentämään haitallista kuormitusta. Tätä tarkoitusta varten työn toimeksiantaja Maslog Oy on kehittänyt sähköavusteisen pumppukärryn kuormien siirtämiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on verrata sähköavusteisen pumppukärryn kuormittavuutta manuaaliseen pumppukärryyn eri painoisia kuormia työnnettäessä ja vedettäessä. Tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon sähköavusteinen voimansiirto keventää fyysistä kuormittumista verrattuna kuorman siirtämiseen pumppukärryllä ilman sähköavustusta.
Tutkimukseen osallistui viisi vapaaehtoista henkilöä. Koehenkilöt käsittelivät pumppukärryä kolmella eri tavalla: vetämällä kahdella ja yhdellä kädellä, sekä työntämällä kahdella kädellä. Tutkittavina kuormina oli 500 kg, 1000 kg ja 1500 kg. Mittareina tutkimuksessa käytettiin Mpower EMG-elektrodeja lihasaktivaation mittaamiseen sekä Noitom Perception Neuron Studio -liikkeenkaappausjärjestelmää työasentojen tallentamiseen ja tutkimiseen Siemens Tecnomatix Process Simulate -liikeanalyysiohjelmistolla. Ohjelmiston avulla asentokuormitusta tutkittiin OWAS- ja RULA-menetelmiä hyödyntäen.
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella sähköavusteisuus kevensi fyysistä kuormittumista kokonaislihasaktivaation osalta 18–50 % käytettäessä pumppukärryä eri kuormilla ja käsittelytavoilla. Suurin hyöty sähköavusteisuudesta lihaskohtaisesti oli etureiden m. rectus femoris ja selän m. erector spinae -lihaksille. Sähköavusteisuus paransi koehenkilöiden asentokuormitusta OWAS-menetelmällä arvioituna 23 tilanteessa tutkitusta 27 tilanteesta ja RULA-menetelmän arvioimana 15 tilanteessa 27 tilanteesta, koehenkilöiden keskiarvolla tarkasteltuna. Tulokset viittaavat siihen, että sähköavusteisen pumppukärryn avulla voidaan keventää fyysistä kuormitusta tehtävissä, joissa käsitellään kuormalavoja. Lisää tutkimusta aiheesta kuitenkin tarvitaan tuloksien yleistämiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena on verrata sähköavusteisen pumppukärryn kuormittavuutta manuaaliseen pumppukärryyn eri painoisia kuormia työnnettäessä ja vedettäessä. Tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon sähköavusteinen voimansiirto keventää fyysistä kuormittumista verrattuna kuorman siirtämiseen pumppukärryllä ilman sähköavustusta.
Tutkimukseen osallistui viisi vapaaehtoista henkilöä. Koehenkilöt käsittelivät pumppukärryä kolmella eri tavalla: vetämällä kahdella ja yhdellä kädellä, sekä työntämällä kahdella kädellä. Tutkittavina kuormina oli 500 kg, 1000 kg ja 1500 kg. Mittareina tutkimuksessa käytettiin Mpower EMG-elektrodeja lihasaktivaation mittaamiseen sekä Noitom Perception Neuron Studio -liikkeenkaappausjärjestelmää työasentojen tallentamiseen ja tutkimiseen Siemens Tecnomatix Process Simulate -liikeanalyysiohjelmistolla. Ohjelmiston avulla asentokuormitusta tutkittiin OWAS- ja RULA-menetelmiä hyödyntäen.
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella sähköavusteisuus kevensi fyysistä kuormittumista kokonaislihasaktivaation osalta 18–50 % käytettäessä pumppukärryä eri kuormilla ja käsittelytavoilla. Suurin hyöty sähköavusteisuudesta lihaskohtaisesti oli etureiden m. rectus femoris ja selän m. erector spinae -lihaksille. Sähköavusteisuus paransi koehenkilöiden asentokuormitusta OWAS-menetelmällä arvioituna 23 tilanteessa tutkitusta 27 tilanteesta ja RULA-menetelmän arvioimana 15 tilanteessa 27 tilanteesta, koehenkilöiden keskiarvolla tarkasteltuna. Tulokset viittaavat siihen, että sähköavusteisen pumppukärryn avulla voidaan keventää fyysistä kuormitusta tehtävissä, joissa käsitellään kuormalavoja. Lisää tutkimusta aiheesta kuitenkin tarvitaan tuloksien yleistämiseksi.