Hypotyreoosia sairastavan potilaan ohjaus diagnosointivaiheessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Haapanen, Elisa; Kangas, Ella (2023)
Haapanen, Elisa
Kangas, Ella
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429415
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin, millaisia erityispiirteitä potilaan ohjauksessa on hypotyreoosin diagnosointivaiheessa. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä sairaanhoitajaopiskelijoiden tietoa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Luotettavan tiedon omaksuminen parantaa potilaan turvallisuutta ja ohjaamisen laatua.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusaineistoina kansainvälisiä alkuperäistutkimuksia, jotka haettiin Cinahl- ja Medline-tietokantoja käyttäen. Näiden lisäksi käytettiin manuaalista hakumenetelmää. Aineiston valinnassa hyödynnettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Opinnäytetyöhön valittiin tarkasteltavaksi yhdeksän tieteellistä alkuperäistutkimusta. Aineiston jäsentelyyn käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulokset osoittivat hypotyreoosipotilaan ohjaamisessa olevan lukuisia haasteita. Potilaiden ohjaus koettiin usein puutteelliseksi, mikä heikensi sairauden ymmärtämistä ja hoidon tulosta. Tavallinen ongelma hypotyreoosin diagnosoinnissa, hoidossa ja seurannassa todettiinkin olevan yleinen tiedonpuute. Ohjauksen puutteellisuus kävi ilmi etenkin hypotyreoosin lääkehoidossa, sillä useat potilaat eivät ymmärtäneet sairauttaan tai sen hoitoa lainkaan. Myös erilaiset potilasryhmät, kuten raskaana olevat ja ikäihmiset, toivat ohjaamiseen erityispiirteitä, esimerkiksi tapauskohtaisten lääkemuutosten vuoksi.
Jatkotutkimusehdotuksena olisi tutkia suomalaisia tai Suomessa hoidettavia hypotyreoosipotilaita ja heidän ohjaamistaan. Kotimaista tutkimustietoa tarvitaan myös hypotyreoosin hoitotasapainosta ja liitännäissairauksista sekä laadukkaan ohjaamisen positiivisista vaikutuksista. Kotimaista tutkimustietoa kyseisistä aiheista on toistaiseksi heikosti saatavilla.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusaineistoina kansainvälisiä alkuperäistutkimuksia, jotka haettiin Cinahl- ja Medline-tietokantoja käyttäen. Näiden lisäksi käytettiin manuaalista hakumenetelmää. Aineiston valinnassa hyödynnettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Opinnäytetyöhön valittiin tarkasteltavaksi yhdeksän tieteellistä alkuperäistutkimusta. Aineiston jäsentelyyn käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulokset osoittivat hypotyreoosipotilaan ohjaamisessa olevan lukuisia haasteita. Potilaiden ohjaus koettiin usein puutteelliseksi, mikä heikensi sairauden ymmärtämistä ja hoidon tulosta. Tavallinen ongelma hypotyreoosin diagnosoinnissa, hoidossa ja seurannassa todettiinkin olevan yleinen tiedonpuute. Ohjauksen puutteellisuus kävi ilmi etenkin hypotyreoosin lääkehoidossa, sillä useat potilaat eivät ymmärtäneet sairauttaan tai sen hoitoa lainkaan. Myös erilaiset potilasryhmät, kuten raskaana olevat ja ikäihmiset, toivat ohjaamiseen erityispiirteitä, esimerkiksi tapauskohtaisten lääkemuutosten vuoksi.
Jatkotutkimusehdotuksena olisi tutkia suomalaisia tai Suomessa hoidettavia hypotyreoosipotilaita ja heidän ohjaamistaan. Kotimaista tutkimustietoa tarvitaan myös hypotyreoosin hoitotasapainosta ja liitännäissairauksista sekä laadukkaan ohjaamisen positiivisista vaikutuksista. Kotimaista tutkimustietoa kyseisistä aiheista on toistaiseksi heikosti saatavilla.