Yksin turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden nuorten kokemuksia yläkoulusta
Simonen, Heikki (2023)
Simonen, Heikki
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110728751
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110728751
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa opinnäytetyössä tutkitaan, millaisia kokemuksia Suomeen yksin turvapaikanhakijoina tulleilla nuorilla on suomalaisesta peruskoulusta. Opinnäytteen yhteistyökumppani on Euroopan Unionin tukema Breaking Barriers -hanke. Hankkeen tavoitteena on tukea yläkoulujen opettajia, jotka kohtaavat paljon kriisimaista tulevia nuoria. Opinnäytetyön keskeisiä sosiaalipedagogisia käsitteitä ovat osallisuus, kuuluminen ja toimijuus.
Opinnäytetyön alussa luodaan katsaus siihen, millaista tutkimusta yksin tulleista nuorista on aiemmin tehty Suomessa ja muualla. Opinnäytetyössä esitellään tutkimustietoa pakolaistaustaisten henkilöiden usein kohtaamista haasteita. Siinä tuodaan esiin myös mahdollisten traumojen vaikutusta yksilön hyvinvointiin. Opinnäytetyöhön haastateltiin kolmea Suomeen yksin turvapaikanhakijana tullutta nuorta, jotka ovat käyneet yläkoulua Suomessa. Teemahaastatteluissa kysyttiin, millaisia haasteita nuoret ovat peruskoulussa kohdanneet, ja millaista tukea he toivoisivat koululta ja opettajilta. Haastattelujen jälkeen aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyössä tehdyissä haastatteluissa käy ilmi, että suomen kielen oppiminen on suuri haaste yksin tulleiden nuorten koulutaipaleella. Jos nuori kokee kielitaitonsa heikoksi, se vaikeuttaa muihin oppilaisiin tutustumista ja aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta koulussa. Haastatteluvastauksissa nuoret kaipasivat opettajilta ja luokkakavereilta lisää ymmärrystä kielitaitoon liittyvissä haasteissa ja tukea haasteista selviämiseen. Opettajilta toivottiin koulussa henkilökohtaista tukea, kulttuurisensitiivisyyttä ja aitoa kiinnostusta nuorten asioihin.
Opinnäytetyön tulokset voivat auttaa yläkoulujen opettajia kohtaamaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita paremmin. Aiempien tutkimusten ja tässä opinnäytetyössä tehtyjen löydösten mukaan koulun henkilökunnalla ja koko kouluyhteisöllä on merkittävä rooli valtaväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten välisten vertaissuhteiden muodostumisessa. Lisätutkimus yläkouluissa opiskelevien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kieleen liittyviin haasteisiin on tarpeen. Kielitaidon heikkous ei vaikuta vain oppisisältöjen omaksumiseen, vaan myös sosiaalisiin suhteisiin, ja asiaan paneutuminen on siksi tärkeää nuorten hyvinvoinnin kannalta.
Opinnäytetyön alussa luodaan katsaus siihen, millaista tutkimusta yksin tulleista nuorista on aiemmin tehty Suomessa ja muualla. Opinnäytetyössä esitellään tutkimustietoa pakolaistaustaisten henkilöiden usein kohtaamista haasteita. Siinä tuodaan esiin myös mahdollisten traumojen vaikutusta yksilön hyvinvointiin. Opinnäytetyöhön haastateltiin kolmea Suomeen yksin turvapaikanhakijana tullutta nuorta, jotka ovat käyneet yläkoulua Suomessa. Teemahaastatteluissa kysyttiin, millaisia haasteita nuoret ovat peruskoulussa kohdanneet, ja millaista tukea he toivoisivat koululta ja opettajilta. Haastattelujen jälkeen aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyössä tehdyissä haastatteluissa käy ilmi, että suomen kielen oppiminen on suuri haaste yksin tulleiden nuorten koulutaipaleella. Jos nuori kokee kielitaitonsa heikoksi, se vaikeuttaa muihin oppilaisiin tutustumista ja aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta koulussa. Haastatteluvastauksissa nuoret kaipasivat opettajilta ja luokkakavereilta lisää ymmärrystä kielitaitoon liittyvissä haasteissa ja tukea haasteista selviämiseen. Opettajilta toivottiin koulussa henkilökohtaista tukea, kulttuurisensitiivisyyttä ja aitoa kiinnostusta nuorten asioihin.
Opinnäytetyön tulokset voivat auttaa yläkoulujen opettajia kohtaamaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita paremmin. Aiempien tutkimusten ja tässä opinnäytetyössä tehtyjen löydösten mukaan koulun henkilökunnalla ja koko kouluyhteisöllä on merkittävä rooli valtaväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten välisten vertaissuhteiden muodostumisessa. Lisätutkimus yläkouluissa opiskelevien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kieleen liittyviin haasteisiin on tarpeen. Kielitaidon heikkous ei vaikuta vain oppisisältöjen omaksumiseen, vaan myös sosiaalisiin suhteisiin, ja asiaan paneutuminen on siksi tärkeää nuorten hyvinvoinnin kannalta.