Mikä sosiaalipedagogiikka? Kirjallisuuskatsaus sosiaalipedagogisesta osaamisesta varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaista tietoa sosiaalipedagogiikasta varhaiskasvatuksessa on tuotettu. Tutkimuksella selvitettiin varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan suhdetta yleisellä tasolla. Tämän lisäksi tutkimus kohdistui sosionomin sosiaalipedagogisen osaamisen esiintyvyyteen tieteellisissä julkaisuissa. Aineistohaku tehtiin käyttämällä valittuja hakusanoja verkkotietokannoissa. Aineisto valikoitiin hakutuloksista vuosilukurajauksen, saatavuuden ja tähän tutkimukseen muodostettujen tutkimuskysymysten perusteella. Aineisto koostuu seitsemästä tieteellisestä julkaisusta ja se analysoitiin kategoria-analyysillä.

Tutkimuksesta selvisi, että tutkimusaihetta on käsitelty tieteellisissä julkaisuissa vähän, eikä sosiaalipedagogiikan käsitettä tunnisteta varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa. Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on kuitenkin sosiaalipedagogisia piirteitä käsitteineen, mutta niitä ei sellaisina tunnisteta. Sosiaalipedagogiikan käsitteen tunnistamattomuus vaikeuttaa varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvan kehittämistä ja sosionomikoulutuksen tuottaman erityisen sosiaalipedagogisen osaamisen hyödyntämistä varhaiskasvatukseen sijoittuvassa työssä. Koulutuksella on osaamisen tuottajana tärkeä asema vahvan ammatti-identiteetin kehittymisessä. Työkentällä tarvitaan osaamisen hyödyntämistä ja ammatti-identiteetin vahvistumista tukevat selkeät rakenteet, kuten eri ammattiryhmille omat tehtävänkuvat.

Johtopäätöksinä tutkimuksesta muodostuu tarve tieteelliselle tutkimukselle sosiaalipedagogiikasta varhaiskasvatuksen kontekstissa. Sosiaalipedagogiikka käsitteenä on varhaiskasvatuksen kontekstissa vieras ja tämän vuoksi myös varhaiskasvatuksen sosionomin erityisosaaminen jää tunnistamatta. Varhaiskasvatuslakimuutoksella (2018) pyritään korottamaan varhaiskasvatuksen laatua lisäämällä korkeakoulutettuja kasvattajia varhaiskasvatukseen. On epärealistista tavoitella laadun edistämistä korkeakoulutettujen osaamista soveltamalla, jos osaamista ei tunnisteta. Ammattilaisten erityisen osaamisen paras hyödyntäminen mahdollistuu osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella.

This thesis is a descriptive literature review. The aim was to examine the information previously produced on social pedagogy in early childhood education (ECE). The goal of the study was to examine the relationship of social pedagogy and ECE on a general level. In addition, the study focused on the frequency of the social pedagogical competence of Bachelors of Social Services being mentioned in scientific publications. The research material of the study, such as articles and specialist reports, were collected from databases using chosen keywords. The material to be studied in this thesis was chosen through a selection and elimination process, based on availability and the research questions of the study.

The results of this thesis show that the subject has been scarcely covered in scientific publications and the concept of social pedagogy is not identified in the instructional documents on ECE. The lack of recognition of the concept of social pedagogy complicates the development of the job description of Bachelors of Social Services in ECE. It also challenges the utilization of the social pedagogic competence pertaining to ECE acquired by students in the degree programme in social services. In Finnish ECE, there are attributes and concepts of social pedagogical nature, which are not recognized as such.

As a conclusion, there is a need for conceptualization of social pedagogy in the context of ECE and a need for scientific research on this subject. The amendment of the Act on Early Childhood Education (540/2018) aims to increase the quality of ECE by raising the number of academically educated employees. The special knowledge of each professional is best utilized by identifying and recognizing their competence.