HENKILÖSTÖSUUNNITELMAEHDOTUKSEN LAATIMINEN URHEILUYHDISTYKSELLE
Rimpilä, Krista (2023)
Rimpilä, Krista
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102027776
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102027776
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda toimeksiantajayritykselle henkilöstö-suunnitelmaehdotus, jonka tavoitteena on tukea henkilöstöjohtamista. Toimeksiantajayrityksessä ei ole aiemmin ollut henkilöstösuunnitelmaa. Vuonna 2021 uudistunut yhteistoimintalaki velvoittaa henkilöstösuunnitelman laadintaan.
Opinnäytetyön laadin Jokisen tuotekehitysprosessin mukaan. Tuotekehitys-prosessi sisältää neljä eri vaihetta: kehittelytarpeen tunnistamis-, luonnostelu-, kehittely- ja viimeistelyvaihe. Kehittämistarpeen tunnistamiseksi haastateltiin seuran toiminnanjohtajaa. Tuoteidean valitsemisen jälkeen tehtiin kirjallisuus-katsaus, nykytila-analyysi sekä tarvekartoitus, joiden perusteella henkilöstö-suunnitelmaehdotus luonnosteltiin ja kehitettiin. Viimeistelyvaiheessa siitä pyydettiin palautetta hallitukselta ja se arvioitiin NPS-kyselyn (Net Promoter Score) avulla. NPS on palautejärjestelmä, jota voidaan käyttää asiakkaiden ja henkilöstön näkemysten keräämiseen. Opinnäytetyön tuloksena syntyi henkilöstösuunnitelmaehdotus, jota voidaan hyödyntää seuran henkilöstöjohtamisen tukena.
Luonnosteluvaiheen kyselyn tuloksissa nousivat esiin osaamisen osalta henkilöstön tyytyväisyys pärjätäkseen omassa asiantuntijaroolissaan, työtehtävien monipuolisuus ja halu kehittää omaa ammattiosaamistaan. Henkilöstö oli tyytymätöntä palkan määrään osaamis- ja toimenkuvankokonaisuuden osalta, eivätkä hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetut kaksi viikkotuntia toteudu kaikkien osalta. Hyvinvoinnin edistämisen yhteisen toteuttamisen osalta mielipiteet jakautuivat hiukan. Team Think (TT-menetelmässä) henkilöstö nosti esiin rekrytoinnin, henkilöstön vähentämisen, eläköitymisen, sitouttamisen, joustavan työajan, joustamisen, koulutuksen ja työssäjaksamisen suunnitelmien kehittämistarpeet. Henkilöstösuunnitelmaehdotusprosessi arvioitiin NPS-mittarin avulla.
Henkilöstösuunnitelmaprojektin tuloksena oli monisivuinen henkilöstösuunnitelmaehdotus, mikä työstettiin tuotekehitysprosessin mukaisesti. Henkilöstö-suunnitelmaehdotuksesta rakentui seuralle toteuttamiskelpoinen työkalu henkilöstöjohtamisen tueksi. Jatkokehittämisehdotuksissa nostin esiin työhyvin-voinnin edistämiseen, palkitsemiseen, koulutukseen, tasa-arvosuunnitelmaan, työajanseurantaan ja työsuhde-etuihin sekä työnantajamielikuvan kehittämiseen liittyviä asioita.
Opinnäytetyön laadin Jokisen tuotekehitysprosessin mukaan. Tuotekehitys-prosessi sisältää neljä eri vaihetta: kehittelytarpeen tunnistamis-, luonnostelu-, kehittely- ja viimeistelyvaihe. Kehittämistarpeen tunnistamiseksi haastateltiin seuran toiminnanjohtajaa. Tuoteidean valitsemisen jälkeen tehtiin kirjallisuus-katsaus, nykytila-analyysi sekä tarvekartoitus, joiden perusteella henkilöstö-suunnitelmaehdotus luonnosteltiin ja kehitettiin. Viimeistelyvaiheessa siitä pyydettiin palautetta hallitukselta ja se arvioitiin NPS-kyselyn (Net Promoter Score) avulla. NPS on palautejärjestelmä, jota voidaan käyttää asiakkaiden ja henkilöstön näkemysten keräämiseen. Opinnäytetyön tuloksena syntyi henkilöstösuunnitelmaehdotus, jota voidaan hyödyntää seuran henkilöstöjohtamisen tukena.
Luonnosteluvaiheen kyselyn tuloksissa nousivat esiin osaamisen osalta henkilöstön tyytyväisyys pärjätäkseen omassa asiantuntijaroolissaan, työtehtävien monipuolisuus ja halu kehittää omaa ammattiosaamistaan. Henkilöstö oli tyytymätöntä palkan määrään osaamis- ja toimenkuvankokonaisuuden osalta, eivätkä hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetut kaksi viikkotuntia toteudu kaikkien osalta. Hyvinvoinnin edistämisen yhteisen toteuttamisen osalta mielipiteet jakautuivat hiukan. Team Think (TT-menetelmässä) henkilöstö nosti esiin rekrytoinnin, henkilöstön vähentämisen, eläköitymisen, sitouttamisen, joustavan työajan, joustamisen, koulutuksen ja työssäjaksamisen suunnitelmien kehittämistarpeet. Henkilöstösuunnitelmaehdotusprosessi arvioitiin NPS-mittarin avulla.
Henkilöstösuunnitelmaprojektin tuloksena oli monisivuinen henkilöstösuunnitelmaehdotus, mikä työstettiin tuotekehitysprosessin mukaisesti. Henkilöstö-suunnitelmaehdotuksesta rakentui seuralle toteuttamiskelpoinen työkalu henkilöstöjohtamisen tueksi. Jatkokehittämisehdotuksissa nostin esiin työhyvin-voinnin edistämiseen, palkitsemiseen, koulutukseen, tasa-arvosuunnitelmaan, työajanseurantaan ja työsuhde-etuihin sekä työnantajamielikuvan kehittämiseen liittyviä asioita.