Pilaantuneiden maiden kunnostus : Case: Kuuskajaskarin ampumaradat ja kaatopaikka
Kouva, Minna (2014)
Kouva, Minna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100614483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100614483
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin raskasmetalleilla pilaantuneen maan kunnostamista. Tavoitteena oli tutkia erityisesti raskasmetalleilla pilaantuneille maille sopivia kunnostusmenetelmiä.Opinnäytetyö on tehty kirjallisuustutkimuksena tutustumalla aihetta koskeviin tutkimuksiin ja julkaisuihin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään yleisesti pilaantunutta maaperää, siihen liittyvää lainsäädäntöä ja lupakäytäntöjä, pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointimenettelyä sekä kunnostusmenetelmiä.
Tutkimuskohteena oli Rauman kaupungin edustalla sijaitseva Kuuskajaskarin linnakesaari, jossa on Puolustusvoimien ampumatoiminnan seurauksena pilaantuneita maita. Työssä keskityttiin saarella olevien ampumaratojen taustavallien ja kaatopaikan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen selvittämiseen ja näille sopivan kunnostusmenetelmän valintaan. Kyseisten alueiden puhdistustarvetta on pohdittu myös kaavoituksen näkökulmasta, koska saarelle on laadittu uusi asemakaavaluonnos. Työssä selvitettiin alueen toimintahistoriaa ja tehtyjä haitta-ainetutkimuksia, minkä perusteella arvioitiin
tutkittavien alueiden kunnostustarvetta. Työssä havaittiin, että aikaisempia kenttätutkimuksia tulisi täydentää lisätutkimuksilla, jotta alueiden pilaantuneisuutta ja pilaantuneen maan määrää saataisiin tarkennettua.
Opinnäytetyön case -osion selvitysten perusteella voidaan sanoa, että Kuuskajaskarin pilaantuneet maat voidaan jättää kunnostamatta, mikäli ne eivät aiheuta haittaa tai merkittävää riskiä ympäristölle tai alueen jatkokäytölle. Tämä edellyttää pilaantuneiden alueiden tarkennettua riskinarviota. Toinen vaihtoehto on kunnostaa pilaantuneet maat. Pilaantuneiden maiden kunnostustavoitteena tulisi tällöin olla haitta-aineiden poistaminen maaperästä niin, että haitta-aineiden jäännöspitoisuudet ovat hyväksyttävällä tasolla.
Sopivimmaksi kunnostusmenetelmäksi valikoitui pilaantuneiden maiden kaivu ja kuljetus käsittelylaitokseen, mikä on yleisin menettely pilaantuneiden maiden käsittelyssä. Maan kaivu on varmin tapa poistaa haitta-aineet maaperästä. Tällöin ei jää riskiä, että maaperään jääneet haitta-aineet joskus aiheuttaisivat haittaa. Lisäksi kaatopaikan tapauksessa pilaantuneiden maiden käsittely olisi ollut hankalaa muilla menetelmillä, koska maa-aines sisältää erilaisia jätejakeita.
Tutkimuskohteena oli Rauman kaupungin edustalla sijaitseva Kuuskajaskarin linnakesaari, jossa on Puolustusvoimien ampumatoiminnan seurauksena pilaantuneita maita. Työssä keskityttiin saarella olevien ampumaratojen taustavallien ja kaatopaikan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen selvittämiseen ja näille sopivan kunnostusmenetelmän valintaan. Kyseisten alueiden puhdistustarvetta on pohdittu myös kaavoituksen näkökulmasta, koska saarelle on laadittu uusi asemakaavaluonnos. Työssä selvitettiin alueen toimintahistoriaa ja tehtyjä haitta-ainetutkimuksia, minkä perusteella arvioitiin
tutkittavien alueiden kunnostustarvetta. Työssä havaittiin, että aikaisempia kenttätutkimuksia tulisi täydentää lisätutkimuksilla, jotta alueiden pilaantuneisuutta ja pilaantuneen maan määrää saataisiin tarkennettua.
Opinnäytetyön case -osion selvitysten perusteella voidaan sanoa, että Kuuskajaskarin pilaantuneet maat voidaan jättää kunnostamatta, mikäli ne eivät aiheuta haittaa tai merkittävää riskiä ympäristölle tai alueen jatkokäytölle. Tämä edellyttää pilaantuneiden alueiden tarkennettua riskinarviota. Toinen vaihtoehto on kunnostaa pilaantuneet maat. Pilaantuneiden maiden kunnostustavoitteena tulisi tällöin olla haitta-aineiden poistaminen maaperästä niin, että haitta-aineiden jäännöspitoisuudet ovat hyväksyttävällä tasolla.
Sopivimmaksi kunnostusmenetelmäksi valikoitui pilaantuneiden maiden kaivu ja kuljetus käsittelylaitokseen, mikä on yleisin menettely pilaantuneiden maiden käsittelyssä. Maan kaivu on varmin tapa poistaa haitta-aineet maaperästä. Tällöin ei jää riskiä, että maaperään jääneet haitta-aineet joskus aiheuttaisivat haittaa. Lisäksi kaatopaikan tapauksessa pilaantuneiden maiden käsittely olisi ollut hankalaa muilla menetelmillä, koska maa-aines sisältää erilaisia jätejakeita.