Cityloops - Kiertotaloutta edistämässä kansainvälisesti
Editoija
Soininen, Hanne
Malk, Vuokko
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-541-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-541-3
Tiivistelmä
Rakennus- ja purkujäte sekä biojäte ovat kaksi tärkeää jätevirtaa Euroopassa. Suomessa sekajätteen joukossa on edelleen noin kolmannes biojätettä, joka päätyy polttoon sekajätteen mukana. Erilliskeräystä tehostamalla biojätteestä voidaan tuottaa yhä enemmän biokaasua, multatuotteita ja kierrätyslannoitteita. Purettavia rakennuksia taas voidaan pitää jätteen sijaan materiaalipankkeina. Kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä materiaaleja voidaan vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta sekä minimoida energiankulutus ja päästöt uusien materiaalien valmistuksessa.
Mikkeli oli mukana kansainvälisessä CityLoops – Closing the loop for urban material flows -hankkeessa (Grant Agreement No. 821033), jossa seitsemän eurooppalaista kaupunkia pilotoivat uusia rakennus- ja purkujätteeseen sekä biojätteeseen liittyviä kiertotalouskokeiluja. Mikkelissä haluttiin tehostaa biojätteen lajittelua sekä optimoida biokaasuprosessia ja ravinteiden talteenottoa. Peitsarin pilot-alueella toteutettu tiedotuskampanja biojätteen lajittelun tehostamiseksi toimi onnistuneesti, sillä biojätteen osuus sekajätteessä laski 35 prosentista 27 prosenttiin ja erilliskerätyn biojätteen määrä kasvoi keskimäärin 47 prosenttia asukasta kohden lähtötasoon verrattuna. Biojätteen lajitteluun kannustavaa viestintää tehtiin myös laajemmin koko Mikkelin alueella useissa tapahtumissa.
Laboratorio- ja pilot-mittakaavan kokeissa testattiin muun muassa biohiilen vaikutusta biokaasun määrään ja laatuun ja elektrokemiallista menetelmää fosforin talteenottoon mädätteen nestejakeesta. Pullopanoskokeissa onnistuttiin yhden prosentin biohiililisäyksellä vähentämään kolmannes muodostuneesta rikkivedystä verrattuna rinnakkaisreaktoriin, johon ei ollut lisätty biohiiltä. Biojätemädätteen nestejakeesta onnistuttiin saostamaan fosfaattia elektrokemiallisesti, mutta menetelmä vaati moniportaisen esikäsittelyn, mikä on vielä haaste kustannustehokkaalle täyden mittakaavan prosessille. Biojätteen mädätteille tehtiin myös rakeistus-, ekotoksisuus- ja kasvatuskokeita.
Rakennus- ja purkujätteen demonstraatiossa seurattiin kahden Mikkelin kaupungin purkukohteen, Pankalammen terveyskeskuksen ja Tuukkalan sairaalan, purkuprosessia. Kohteissa kokeiltiin materiaalivirtojen seurantaan uusia työkaluja, kuten purkukartoitusta, drone-monitorointia ja 3D-mallinnusta, sekä selvitettiin purkamisen ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Droonien hyödyntäminen ja tilavuuksien määritys kuva-aineistosta muodostetusta 3D-mallista voi olla kustannustehokas vaihtoehto materiaalimäärien arvioinnille. Purkutyön vaikutus näkyi selvästi Pankalammen työmaalta otetuissa hulevesinäytteissä, ja tulevissa rakennus- ja purkuhankkeissa tulisikin kiinnittää huomiota hulevesien laatuun erityisesti herkkien vesistöjen läheisyydessä. Kiertotalouden kehittämiseksi järjestettiin useita webinaareja ja työpajoja, luotiin uusia liiketoimintamalleja ja laadittiin hankintaohjeita, jotka edistävät kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia hankintoja.
CityLoops-hanke antoi hienon mahdollisuuden nähdä, miten kiertotalous kehittyy eri puolilla Eurooppaa. Kansainvälinen yhteistyö nosti esiin useita uusia tutkimus- ja kehitystarpeita, joiden parissa työskentelyä jatketaan Mikkelissä.
Mikkeli oli mukana kansainvälisessä CityLoops – Closing the loop for urban material flows -hankkeessa (Grant Agreement No. 821033), jossa seitsemän eurooppalaista kaupunkia pilotoivat uusia rakennus- ja purkujätteeseen sekä biojätteeseen liittyviä kiertotalouskokeiluja. Mikkelissä haluttiin tehostaa biojätteen lajittelua sekä optimoida biokaasuprosessia ja ravinteiden talteenottoa. Peitsarin pilot-alueella toteutettu tiedotuskampanja biojätteen lajittelun tehostamiseksi toimi onnistuneesti, sillä biojätteen osuus sekajätteessä laski 35 prosentista 27 prosenttiin ja erilliskerätyn biojätteen määrä kasvoi keskimäärin 47 prosenttia asukasta kohden lähtötasoon verrattuna. Biojätteen lajitteluun kannustavaa viestintää tehtiin myös laajemmin koko Mikkelin alueella useissa tapahtumissa.
Laboratorio- ja pilot-mittakaavan kokeissa testattiin muun muassa biohiilen vaikutusta biokaasun määrään ja laatuun ja elektrokemiallista menetelmää fosforin talteenottoon mädätteen nestejakeesta. Pullopanoskokeissa onnistuttiin yhden prosentin biohiililisäyksellä vähentämään kolmannes muodostuneesta rikkivedystä verrattuna rinnakkaisreaktoriin, johon ei ollut lisätty biohiiltä. Biojätemädätteen nestejakeesta onnistuttiin saostamaan fosfaattia elektrokemiallisesti, mutta menetelmä vaati moniportaisen esikäsittelyn, mikä on vielä haaste kustannustehokkaalle täyden mittakaavan prosessille. Biojätteen mädätteille tehtiin myös rakeistus-, ekotoksisuus- ja kasvatuskokeita.
Rakennus- ja purkujätteen demonstraatiossa seurattiin kahden Mikkelin kaupungin purkukohteen, Pankalammen terveyskeskuksen ja Tuukkalan sairaalan, purkuprosessia. Kohteissa kokeiltiin materiaalivirtojen seurantaan uusia työkaluja, kuten purkukartoitusta, drone-monitorointia ja 3D-mallinnusta, sekä selvitettiin purkamisen ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Droonien hyödyntäminen ja tilavuuksien määritys kuva-aineistosta muodostetusta 3D-mallista voi olla kustannustehokas vaihtoehto materiaalimäärien arvioinnille. Purkutyön vaikutus näkyi selvästi Pankalammen työmaalta otetuissa hulevesinäytteissä, ja tulevissa rakennus- ja purkuhankkeissa tulisikin kiinnittää huomiota hulevesien laatuun erityisesti herkkien vesistöjen läheisyydessä. Kiertotalouden kehittämiseksi järjestettiin useita webinaareja ja työpajoja, luotiin uusia liiketoimintamalleja ja laadittiin hankintaohjeita, jotka edistävät kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia hankintoja.
CityLoops-hanke antoi hienon mahdollisuuden nähdä, miten kiertotalous kehittyy eri puolilla Eurooppaa. Kansainvälinen yhteistyö nosti esiin useita uusia tutkimus- ja kehitystarpeita, joiden parissa työskentelyä jatketaan Mikkelissä.