Beethovenin sonaatti nro 17 op. 31 nro 2: taiteellinen analyysi ja teknisten haasteiden ratkaisu harjoittelussa
Subasijev, Aleksei (2012)
Subasijev, Aleksei
2012
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101227323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101227323
Tiivistelmä
Työ sisältää Beethovenin pianismin erikoispiirteiden analyysia, joista yksi tärkeimmistä on kontrastit. Kerrotaan, miten ne ilmenevät Beethovenin musiikissa ja Myrsky-sonaatin ensimmäisessä osassa. Opinnäytteessä kerrotaan tempon kontrastien vaikutuksesta musiikin dramaturgiaan ja siitä, minkälainen symboliikka siihen liittyy. Työssä esitellään historiallisia tietoja Beethovenin elämästä, jotka selittävät hänen musiikkinsa kontrastikonseption muodostamisen ehtoja ja syitä. Sonaatin ensimmäisen osan rekisterien ja dynamiikan kontrasteista korostetaan niiden suhdetta tempon kontrastien kanssa.
Niin kuin tempojen myös rekisterien ja dynamiikan kontrastit sisältävät konfliktin alkua itsessään. Molemmat esiintyvät jatkuvasti ja toistuvasti ensimmäisen osan aikana, ja siksi oli syytä analysoida kaikki sävellyksen teemat ja sen muoto. Musiikin taiteellinen sisältö on syvä ja monipuolinen, ja siitä syystä kontrastit toteutuvat monipuolisesti. Tämä asettaa pianistille paljon teknisiä haasteita. Osa työstä painottuu niiden ratkaisun etsinnälle.
Puhuttaessa teknisistä haasteista tarkoitetaan sekä nopeaa ja rytmisesti tasaista sormitekniikka että laadukasta sointia. Työssä ei eritellä niitä toisistaan, koska ensimmäinen huomaamattomasti tulee toiseksi ja molemmat stimuloivat toisiansa. Opinnäytteessä kerrotaan, miten syntyy vartalon, olkapäiden, käsivarsien, ranteiden ja sormien yhteistyö ja miten aivot kontrolloivat tätä oikeaan suuntaan – musiikin luomiseen.
Työssä käytettiin tutkijoitten ja pianovirtuoosien ajatuksia ja tekstejä. Usein heidän näkökulmansa samasta asiasta olivat täysin vastakkaisia. Heidän neuvonsa ovat hyvin tarkkoja, konkreettisia ja selviä niin kuin lääkärin lausunto potilaan tilasta. Taideala elää kuitenkin muiden sääntöjen ja lakien mukaan. Vuorovaikutus ja dialogi ovat siinä tärkeitä. Erilaisista vaihtoehdoista jokaisen on valittava oma tie. Tästä kerrotaan työn pohdinnassa ja korostetaan, että Myrsky-sonaatin soittaminen ja harjoittelu auttoivat opettajaksi kasvamisessa ja uuden suunnan määrittelyssä opetustyylissäni. This study analyses one of the most important characteristics of Beethoven’s pianism, contrasts. The study explains how contrasts appear in Beethoven’s music and particularly in the first movement of the Tempest Sonata. It also discusses the effect of contrasts of tempo on the dramaturgy of the music and the related symbolism. Historical facts of Beethoven’s life are presented to suggest conditions and reasons for the formation of the contrasts in his music. Furthermore, the contrasts of tempo in the first movement of the sonata are analysed in relation to the contrasts of registers and dynamics.
The contrasts of tempo, similarly to the contrasts of registers and dynamics, contain a seed for conflict. Both appear continuously and repeatedly in the first movement, and therefore it was necessary to analyse all the themes of the composition and the form of the piece. The musical content is deep and diverse, which is why the contrasts take a diverse form. This also poses many technical challenges for the pianist. A portion of the study is dedicated to finding solutions to these challenges.
In this connection, a technical challenge refers to two matters simultaneously: to a fast and rhythmically even finger technique and, on the other hand, to an expressive sound. These factors are not discussed separately, since the first surreptitiously turns into the other and both stimulate each other. The study explains how cooperation between the body, shoulders, arms, wrists and fingers comes into being and how the brain steers this activity to the right direction – to create music.
The study utilizes thoughts and writings of researchers and virtuoso pianists. Often their points of views on the same matters are completely opposite. Their pieces of advice are very detailed, concrete and clear, similar to a doctor’s diagnosis. However, art is subject to other rules and laws. In art, interaction and dialogue are important. Everyone has to choose their own path from the available alternatives. This is the subject of the discussion section of the study, which emphasizes my personal view that playing and practicing of the Tempest Sonata helped my growth as a teacher and in finding a new direction for my teaching style.
Niin kuin tempojen myös rekisterien ja dynamiikan kontrastit sisältävät konfliktin alkua itsessään. Molemmat esiintyvät jatkuvasti ja toistuvasti ensimmäisen osan aikana, ja siksi oli syytä analysoida kaikki sävellyksen teemat ja sen muoto. Musiikin taiteellinen sisältö on syvä ja monipuolinen, ja siitä syystä kontrastit toteutuvat monipuolisesti. Tämä asettaa pianistille paljon teknisiä haasteita. Osa työstä painottuu niiden ratkaisun etsinnälle.
Puhuttaessa teknisistä haasteista tarkoitetaan sekä nopeaa ja rytmisesti tasaista sormitekniikka että laadukasta sointia. Työssä ei eritellä niitä toisistaan, koska ensimmäinen huomaamattomasti tulee toiseksi ja molemmat stimuloivat toisiansa. Opinnäytteessä kerrotaan, miten syntyy vartalon, olkapäiden, käsivarsien, ranteiden ja sormien yhteistyö ja miten aivot kontrolloivat tätä oikeaan suuntaan – musiikin luomiseen.
Työssä käytettiin tutkijoitten ja pianovirtuoosien ajatuksia ja tekstejä. Usein heidän näkökulmansa samasta asiasta olivat täysin vastakkaisia. Heidän neuvonsa ovat hyvin tarkkoja, konkreettisia ja selviä niin kuin lääkärin lausunto potilaan tilasta. Taideala elää kuitenkin muiden sääntöjen ja lakien mukaan. Vuorovaikutus ja dialogi ovat siinä tärkeitä. Erilaisista vaihtoehdoista jokaisen on valittava oma tie. Tästä kerrotaan työn pohdinnassa ja korostetaan, että Myrsky-sonaatin soittaminen ja harjoittelu auttoivat opettajaksi kasvamisessa ja uuden suunnan määrittelyssä opetustyylissäni.
The contrasts of tempo, similarly to the contrasts of registers and dynamics, contain a seed for conflict. Both appear continuously and repeatedly in the first movement, and therefore it was necessary to analyse all the themes of the composition and the form of the piece. The musical content is deep and diverse, which is why the contrasts take a diverse form. This also poses many technical challenges for the pianist. A portion of the study is dedicated to finding solutions to these challenges.
In this connection, a technical challenge refers to two matters simultaneously: to a fast and rhythmically even finger technique and, on the other hand, to an expressive sound. These factors are not discussed separately, since the first surreptitiously turns into the other and both stimulate each other. The study explains how cooperation between the body, shoulders, arms, wrists and fingers comes into being and how the brain steers this activity to the right direction – to create music.
The study utilizes thoughts and writings of researchers and virtuoso pianists. Often their points of views on the same matters are completely opposite. Their pieces of advice are very detailed, concrete and clear, similar to a doctor’s diagnosis. However, art is subject to other rules and laws. In art, interaction and dialogue are important. Everyone has to choose their own path from the available alternatives. This is the subject of the discussion section of the study, which emphasizes my personal view that playing and practicing of the Tempest Sonata helped my growth as a teacher and in finding a new direction for my teaching style.