Korjaamon työprosessin kapeikkojen kartoitus
Pelkonen, Juho (2012)
2012
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101027127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101027127
Tiivistelmä
Työn tilaaja ABB Oy halusi selvittää Oulussa sijaitsevan sähkömoottorikorjaamon työprosessin tilan sekä kartoittaa sen mahdollisia kapeikkoja. Yhdelle löydetylle kapeikolle tulisi myös esittää ja toteuttaa mahdolliset korjaustoimenpiteet. Tilaaja toivoi työssä käytettäväksi Theory Of Constraints -mallia.
Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin tutustumalla ABB Oy Servicen Oulun yksikön korjaamon senhetkiseen työprosessiin. Työprosessi käytiin läpi kaikkien siihen kuuluvien henkilöiden kanssa. Osallistumalla työprosessiin saatiin sen toiminnasta selvä kuva, joka dokumentoitiin nykytilan kartoituksena. Kun työprosessin kulku oli selvitetty, se jaoteltiin työvaiheittain. Työprosessi on jonomainen, jolloin ainoastaan muutama keskimmäinen työvaihe suoritetaan rinnakkaisina. Työvaiheiden ajat selvitettiin haastattelemalla työntekijöitä sekä suorittamalla mittauksia. Haastattelujen ja mittausten perusteella tehtiin havaintoja työprosessin mahdollisista esteistä, joista kehitettäväksi valittiin tyhjiöuuni ja sitä edeltävien jalostavien työvaiheiden ohjaaminen.
Korjaamolla ei ollut hyvin toimivaa selkeää ohjaustapaa purku- ja pesu-työvaiheille, jolloin töiden läpimenoaika hidastui. Muille työvaiheille ei koettu tarpeelliseksi luoda ohjaustapaa, koska niissä ei ongelmia esiintynyt. Korjaavina toimenpiteinä korjaamolle merkittiin varastointialueet selkeyttämään moottorien ja niiden osien varastointia. Tyhjiöuunille tehtiin puskurivarasto, joka auttaa purku- ja pesutyövaihetta saamaan tarpeeksi moottoreita tyhjiöuuniin. Purku- ja pesutyövaiheille laadittiin työohjeet, joita noudattamalla KET-varaston kokoa pienennettiin.
Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin tutustumalla ABB Oy Servicen Oulun yksikön korjaamon senhetkiseen työprosessiin. Työprosessi käytiin läpi kaikkien siihen kuuluvien henkilöiden kanssa. Osallistumalla työprosessiin saatiin sen toiminnasta selvä kuva, joka dokumentoitiin nykytilan kartoituksena. Kun työprosessin kulku oli selvitetty, se jaoteltiin työvaiheittain. Työprosessi on jonomainen, jolloin ainoastaan muutama keskimmäinen työvaihe suoritetaan rinnakkaisina. Työvaiheiden ajat selvitettiin haastattelemalla työntekijöitä sekä suorittamalla mittauksia. Haastattelujen ja mittausten perusteella tehtiin havaintoja työprosessin mahdollisista esteistä, joista kehitettäväksi valittiin tyhjiöuuni ja sitä edeltävien jalostavien työvaiheiden ohjaaminen.
Korjaamolla ei ollut hyvin toimivaa selkeää ohjaustapaa purku- ja pesu-työvaiheille, jolloin töiden läpimenoaika hidastui. Muille työvaiheille ei koettu tarpeelliseksi luoda ohjaustapaa, koska niissä ei ongelmia esiintynyt. Korjaavina toimenpiteinä korjaamolle merkittiin varastointialueet selkeyttämään moottorien ja niiden osien varastointia. Tyhjiöuunille tehtiin puskurivarasto, joka auttaa purku- ja pesutyövaihetta saamaan tarpeeksi moottoreita tyhjiöuuniin. Purku- ja pesutyövaiheille laadittiin työohjeet, joita noudattamalla KET-varaston kokoa pienennettiin.