Selvitys kattilaveden valmistuksesta
Kaakinen, Juho (2012)
Kaakinen, Juho
2012
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100927061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100927061
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Rautaruukin Raahen tehtaan voimalaitokselle. Voimalaitoksella on käytössä 82 bar:n paineluokka. Uusi vaadittu paineluokka on 165 bar. Työssä verrattiin nykyisten saostusyksiköiden ja suolanpoistosarjojen ilmoitettuja veden laadullisia arvoja sekä tehollisia arvoja todellisiin mitattuihin arvoihin. Lisäksi työssä tehtiin vaadittavasta saostusyksiköstä ja suolanpoistosarjasta alustavat mitoitukset ja sijoituskohteet. Uuden saostusyksikön tuli poistaa nykyinen saostetun veden vaje, jota korvattiin Raahen kunnallisella vesijohtovedellä. Lisäksi sen piti taata uuden suolanpoistosarjan kapasiteetti ja nykyisten saostuslaitosten huoltotilanne.
Uudesta saostusyksiköstä ja suolanpoistosarjasta oli tehty toimittajalle alustavat tarjouskyselyt, joita hyödynnettiin työssä. Työssä hyödynnettiin myös voimalaitoksella tehtyjä vesianalyyseja, jotka oli mitattu 7.9.2011. Lisäksi työssä hyödynnettiin 12 vuoden ajalta löytyviä lisäveden ja saostetun veden kulutusmääriä. Kuukausikohtaisista arvoista laskettiin keskimääräinen vuotuinen kulutus. Kulutuksissa huomattiin vuoden 2009 selvä kasvu, joka oli pysynyt samanlaisena kolmen viimeisimmän vuoden aikana. Kulutusmääristä saatiin selville lisäveden tarve, jonka avulla mitoitettiin uusi suolanpoistosarja.
Työssä selvitettiin saostetun veden käyttökohteet, mutta tarkkoja vesimääriä ei saatu selville. Lisäksi tutkittiin uuden kattilapaineen vaatimat veden laadulliset arvot. Nykyisten suolanpoistosarjojen ja lisävesisäiliöiden 1 ja 2 johtokyky oli liian korkea uuteen kattilapaineeseen. Työssä selvitettiin keinot laskea nykyisten suolanpoistosarjojen ja lisävesisäiliöiden 1 ja 2 johtokykyä. Nykyisten sarjojen eteen valittiin etusuodattimet ja lisävesisäiliöt 1 ja 2 pinnoitettiin uudelleen.
Uudeksi saostusyksikön kapasiteetiksi saatiin 80 m3/h ja uuden suolanpoistosarjan kapasiteetiksi 50–60 m3/h. Lisäksi saatiin selville useita sijoituskohteita uudelle suolanpoistosarjalle. Alustavasti uudelle saostusyksikölle ilmeni yksi sijoituskohde, mutta tämän sijoituskohteen ongelmaksi nousivat kustannuskysymykset. Sijoituskohde sijaitsi vanhan kattilan paikalla.
Uudesta saostusyksiköstä ja suolanpoistosarjasta oli tehty toimittajalle alustavat tarjouskyselyt, joita hyödynnettiin työssä. Työssä hyödynnettiin myös voimalaitoksella tehtyjä vesianalyyseja, jotka oli mitattu 7.9.2011. Lisäksi työssä hyödynnettiin 12 vuoden ajalta löytyviä lisäveden ja saostetun veden kulutusmääriä. Kuukausikohtaisista arvoista laskettiin keskimääräinen vuotuinen kulutus. Kulutuksissa huomattiin vuoden 2009 selvä kasvu, joka oli pysynyt samanlaisena kolmen viimeisimmän vuoden aikana. Kulutusmääristä saatiin selville lisäveden tarve, jonka avulla mitoitettiin uusi suolanpoistosarja.
Työssä selvitettiin saostetun veden käyttökohteet, mutta tarkkoja vesimääriä ei saatu selville. Lisäksi tutkittiin uuden kattilapaineen vaatimat veden laadulliset arvot. Nykyisten suolanpoistosarjojen ja lisävesisäiliöiden 1 ja 2 johtokyky oli liian korkea uuteen kattilapaineeseen. Työssä selvitettiin keinot laskea nykyisten suolanpoistosarjojen ja lisävesisäiliöiden 1 ja 2 johtokykyä. Nykyisten sarjojen eteen valittiin etusuodattimet ja lisävesisäiliöt 1 ja 2 pinnoitettiin uudelleen.
Uudeksi saostusyksikön kapasiteetiksi saatiin 80 m3/h ja uuden suolanpoistosarjan kapasiteetiksi 50–60 m3/h. Lisäksi saatiin selville useita sijoituskohteita uudelle suolanpoistosarjalle. Alustavasti uudelle saostusyksikölle ilmeni yksi sijoituskohde, mutta tämän sijoituskohteen ongelmaksi nousivat kustannuskysymykset. Sijoituskohde sijaitsi vanhan kattilan paikalla.