Aistiesteettömyys varhaiskasvatuksen tiloissa autismikirjon henkilön näkökulmasta
Salonen, Maarit (2023)
Salonen, Maarit
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023093026608
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023093026608
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen on aistiesteetön varhaiskasvatusympäristö autismikirjolla olevan lapsen näkökulmasta. Työn näkökulma suuntautui autismikirjoon, sillä aistiesteettömyys nousee yleisesti esiin erityisesti autismikirjon yhteydessä, vaikka se onkin käsitteenä laajempi. Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana oli inhimillisen toiminnan, MOHOn teorian näkökulma erityisesti fyysiseen ympäristöön liittyen.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli kerätä tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa pragmaattista tietoa, jota voitaisiin hyödyntää käytännön arjessa aistiesteetöntä varhaiskasvatusympäristöä luotaessa ja muokattaessa. Lisäksi kerättiin käytännön näkökulmia aistiesteettömyyteen varhaiskasvatuksessa autismikirjon lapsen näkökulmasta varhaiskasvatuksessa toimivilta ammattilaisilta.
Työn tutkimuskysymykset selvittivät, mitä seikkoja tulisi huomioida varhaiskasvatusikäisten autismikirjon lasten aistiympäristöä muodostettaessa ja mitä olisi huomioitava eri aistien kannalta. Työssä käytettiin kahta eri tutkimusmenetelmää, kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja sen pohjalta tapahtuvaa varhaiskasvatuksen ammattilaisten käymää ryhmäkeskustelua. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin systemaattisen tiedonhaun kautta yhdeksän kansainvälistä tutkimusartikkelia. Tiedonhaussa hyödynnettiin Proquest -tietokantaa ja Cinahl Ultimate- tietokantaa laajennettuna ERIC- ja Medline-tietokantoihin. Analyysimenetelminä käytettiin kummankin kerätyn aineiston kohdalla refleksiivistä temaattista analyysiä.
Tuloksissa nousi esille kolme laajempaa teemaa: eri aistien kannalta huomioitavat asiat aistiesteettömässä varhaiskasvatusympäristössä, autismikirjon lapsen yksilöllisyys suhteessa aistiympäristöön sekä fyysisten tilojen rakenne ja järjestelyt varhaiskasvatusympäristössä aistiesteettömyyden kannalta. Tilat tulisi lähtökohtaisesti suunnitella aistit huomioiden ja siten että liikkuminen niissä on suunniteltua ja luontevaa. Tiloissa tulee olla tarjolla aistikuormaa keventäviä paikkoja ja välineitä. Aistit, kuten erityisesti näkö-, kuulo-, tunto-, hajuaistit sekä proprioseptinen ja vestibulaarinen aistijärjestelmä tulee ottaa huomioon tilojen kalusteita, materiaaleja ja välineitä valittaessa. Lisäksi on huomioitava, että autismikirjon lapset ovat erilaisia aistitiedon käsittelyssään, joten myös yksilöllisyys tulee huomioida tilojen suunnittelussa.
Tutkittua tietoa aiheesta, erityisesti kotimaiselta puolelta, tarvitaan aiheesta lisää. Kirjallisuuskatsauksen kansainväliset tutkimusartikkelit ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten tuottama ryhmäkeskustelumateriaali antavat kuitenkin hyvää suuntaa varhaiskasvatustilojen kehittämistyölle.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli kerätä tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa pragmaattista tietoa, jota voitaisiin hyödyntää käytännön arjessa aistiesteetöntä varhaiskasvatusympäristöä luotaessa ja muokattaessa. Lisäksi kerättiin käytännön näkökulmia aistiesteettömyyteen varhaiskasvatuksessa autismikirjon lapsen näkökulmasta varhaiskasvatuksessa toimivilta ammattilaisilta.
Työn tutkimuskysymykset selvittivät, mitä seikkoja tulisi huomioida varhaiskasvatusikäisten autismikirjon lasten aistiympäristöä muodostettaessa ja mitä olisi huomioitava eri aistien kannalta. Työssä käytettiin kahta eri tutkimusmenetelmää, kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja sen pohjalta tapahtuvaa varhaiskasvatuksen ammattilaisten käymää ryhmäkeskustelua. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin systemaattisen tiedonhaun kautta yhdeksän kansainvälistä tutkimusartikkelia. Tiedonhaussa hyödynnettiin Proquest -tietokantaa ja Cinahl Ultimate- tietokantaa laajennettuna ERIC- ja Medline-tietokantoihin. Analyysimenetelminä käytettiin kummankin kerätyn aineiston kohdalla refleksiivistä temaattista analyysiä.
Tuloksissa nousi esille kolme laajempaa teemaa: eri aistien kannalta huomioitavat asiat aistiesteettömässä varhaiskasvatusympäristössä, autismikirjon lapsen yksilöllisyys suhteessa aistiympäristöön sekä fyysisten tilojen rakenne ja järjestelyt varhaiskasvatusympäristössä aistiesteettömyyden kannalta. Tilat tulisi lähtökohtaisesti suunnitella aistit huomioiden ja siten että liikkuminen niissä on suunniteltua ja luontevaa. Tiloissa tulee olla tarjolla aistikuormaa keventäviä paikkoja ja välineitä. Aistit, kuten erityisesti näkö-, kuulo-, tunto-, hajuaistit sekä proprioseptinen ja vestibulaarinen aistijärjestelmä tulee ottaa huomioon tilojen kalusteita, materiaaleja ja välineitä valittaessa. Lisäksi on huomioitava, että autismikirjon lapset ovat erilaisia aistitiedon käsittelyssään, joten myös yksilöllisyys tulee huomioida tilojen suunnittelussa.
Tutkittua tietoa aiheesta, erityisesti kotimaiselta puolelta, tarvitaan aiheesta lisää. Kirjallisuuskatsauksen kansainväliset tutkimusartikkelit ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten tuottama ryhmäkeskustelumateriaali antavat kuitenkin hyvää suuntaa varhaiskasvatustilojen kehittämistyölle.