Vieraita lapsia omaan kotiin -sijaisvanhemmuuden motiivit ja odotukset

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Eksoten alueen sijaisvanhempien motivaatiota ja motiiveja sekä odotuksia ennen sijaisvanhemmuutta ja sitä, miten odotukset ovat toteutuneet sijaisvanhemmuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Eksoten lastensuojelun perhehoidon tarpeisiin ja sijaisvanhemmiksi aikovien henkilöiden tueksi. Tavoitteena oli tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen sijaisvanhempien rekrytoinnissa. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tiedonkeruu toteutettiin teemahaastattelulla eli puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimuksessa haastateltiin neljää Eksoten alueella toimivaa sijaisperhettä, joissa oli tutkimushetkellä sijoitettuina Eksoten huostaanottamia lapsia. Aineisto analysoitiin induktiivisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten raportoinnissa käytettiin myös paljon alkuperäisilmaisuja. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että tärkeimpinä motiiveina sijaisvanhemmiksi ryhtymiseen olivat rakkaus lapsiin, auttamisen halu sekä vaihtoehto adoptiolle. Tutkimuksen mukaan taloudellinen tuki ei ollut motiivina sijaisvanhemmuudelle. Voimavaroina sijaisvanhemmat pitivät pitkää parisuhdetta, läheisverkoston tukea ja vertaisryhmätoimintaa. Sijaisvanhemmuuden odotukset olivat tutkimuksen mukaan realistisia ja liittyivät lapsiperheen arkeen ja kiintymyssuhteen muodostumiseen. Sijaislapsen tulo sijaisperheeseen toi mukanaan tutkimuksen mukaan enemmän positiivisia kuin negatiivisia asioita. Tutkimuksessa tuli esiin toiveita yhteistyöstä sekä lapsen biologisen suvun että viranomaisten kanssa, vaikka sijaisvanhemmat olivatkin viranomaisyhteistyöhön pääosin tyytyväisiä. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää sijoitetun lapsen näkökulmasta kiintymistä sijaisvanhempiin. Tutkimuskohteena voisivat olla myös sijaisvanhempien kokemukset sijaisvanhemmuuden päättymisestä sijaislapsen palattua kotiin tai vaihdettua sijoituspaikkaa.

The purpose of this thesis was to examine motives and expectations of foster parents and the reality of foster parenting within the area of EKSOTE (South Karelia Social and Health Care District). There was also the aim to produce information for the needs of the EKSOTE foster care unit and help future foster parents make the decision about becoming a foster family. This thesis was qualitative and the data for the empirical part was gathered by using theme interviews in which both foster parents in four foster families took part. The data was analysed using the qualitative content analysis method. The theory for this thesis was gathered from literature, the Internet and by interviewing social workers. The results of the study indicate that the most important motives in foster parenting are love for children, need to help children who live in improper circumstances and an alternative for adoption. Financial support was not considered to be a motive. The foster families like to have normal family life with children. They also consider the affectionate bond with the child to be important. The co-operation with authorities goes quite fluently. Most of the foster families have had problems with the relatives of the foster child but there have been good experiences as well.

Further themes for study could be the bonds of affection in foster families from the foster child’s point of view or the experiences of foster parents when the foster child has moved away.