Baby blues, normaalia äidin herkistymistä - kirjallisuuskatsaus
Sormunen, Katja; Söderholm, Minna (2014)
Sormunen, Katja
Söderholm, Minna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810816
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810816
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä ovat baby bluesin oireet, miten se vaikuttaa äitiin ja lapseen sekä mitkä ovat selviytymiskeinot baby bluesista. Tavoitteena oli lisätä tietoa baby bluesista ja sen normaaliudesta. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voivat hyödyntää terveydenhuoltoalan ammattilaiset, jotka työskentelevät synnyttäneiden äitien ja perheiden parissa.
Tiedonhaku suoritettiin talvella 2013–2014 Saimaan ammattikorkeakoulun Nelli-portaalia apuna käyttäen. Tietokantoina käytettiin Aleksia ja Artoa sekä EBSCO-tietokantaa. Aineistomme koostui viidestä tutkimusartikkelista, joista kolme oli suomenkielisiä ja kaksi englanninkielisiä. Aineisto kerättiin erilaisista hoitotyön artikkeleista ja yhdestä väitöskirjasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan äideillä baby bluesin oireita olivat muun muassa itkuherkkyys, mielialan vaihtelu, ärtyneisyys, ruokahaluttomuus, unihäiriöt ja kärsimättömyys. Tulosten mukaan baby blues vaikutti äiteihin ja lapsiin negatiivisin seurauksin: se altisti äidin mielenterveyshäiriöille ja äidit tunsivat siitä syyllisyyttä ja häpeää. Tutkimuksessa tuli ilmi myös, että herkkyys oli tärkeää, jotta äiti pystyi vastaamaan lapsensa tarpeisiin. Baby bluesista selviytymisen keinoja olivat tutkimuksen mukaan esimerkiksi rohkaisu, auttaminen ja tuki, liikunta, rentoutuminen, etäisyyden ottaminen ja tieto baby bluesin normaaliudesta.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan todeta, että baby bluesin tunnistami-nen on tärkeää, koska se voi johtaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja sitä kautta aiheuttaa perheille isompia ongelmia. Tuloksista nousi esille, että isien synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ei ole vielä paljon tietoa. Myös isät tarvitsevat tukea uudessa elämäntilanteessa, ja olisi tärkeää, että perheitä hoitavilla tahoilla olisi myös riittävästi tietoa isien baby bluesista ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Jatkotutkimusaiheena voisikin tutkia isien baby bluesia ja synnytyksen jälkeistä masennusta Suomessa.
Tiedonhaku suoritettiin talvella 2013–2014 Saimaan ammattikorkeakoulun Nelli-portaalia apuna käyttäen. Tietokantoina käytettiin Aleksia ja Artoa sekä EBSCO-tietokantaa. Aineistomme koostui viidestä tutkimusartikkelista, joista kolme oli suomenkielisiä ja kaksi englanninkielisiä. Aineisto kerättiin erilaisista hoitotyön artikkeleista ja yhdestä väitöskirjasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan äideillä baby bluesin oireita olivat muun muassa itkuherkkyys, mielialan vaihtelu, ärtyneisyys, ruokahaluttomuus, unihäiriöt ja kärsimättömyys. Tulosten mukaan baby blues vaikutti äiteihin ja lapsiin negatiivisin seurauksin: se altisti äidin mielenterveyshäiriöille ja äidit tunsivat siitä syyllisyyttä ja häpeää. Tutkimuksessa tuli ilmi myös, että herkkyys oli tärkeää, jotta äiti pystyi vastaamaan lapsensa tarpeisiin. Baby bluesista selviytymisen keinoja olivat tutkimuksen mukaan esimerkiksi rohkaisu, auttaminen ja tuki, liikunta, rentoutuminen, etäisyyden ottaminen ja tieto baby bluesin normaaliudesta.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan todeta, että baby bluesin tunnistami-nen on tärkeää, koska se voi johtaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja sitä kautta aiheuttaa perheille isompia ongelmia. Tuloksista nousi esille, että isien synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ei ole vielä paljon tietoa. Myös isät tarvitsevat tukea uudessa elämäntilanteessa, ja olisi tärkeää, että perheitä hoitavilla tahoilla olisi myös riittävästi tietoa isien baby bluesista ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Jatkotutkimusaiheena voisikin tutkia isien baby bluesia ja synnytyksen jälkeistä masennusta Suomessa.