Ruokajaon merkitys laukaalaisille avuntarvitsijoille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hävikkiruokajaon merkitystä laukaalaisille avuntarvitsijoille ja minkälainen vaikutus ruoka-apua hakevalle avun-tarvitsijalle olisi ruoka-aputoiminnan päättymisellä. Tutkimuksella kartoitettiin myös avunhakijoiden taustoja sekä ikäjakaumaa.

Tutkimusympäristönä oli Laukaan kirkonkylällä toimiva ruokajakopiste ja siinä ruoka-apua hakeneet avuntarvitsijat. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena kyselytutkimuksena. Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin ruoka-apua, köyhyyttä ja hävikkiruokaa, niiden muotoja sekä ilmentymiä. Aineiston keräysmenetelmänä oli kyselylomake, joka jaettiin ruokajonossa oleville. Aineisto ja tulokset analysoitiin sisältölähtöisen analyysin avulla.

Tutkimustulos osoitti, että koronapandemia ei merkittävästi lisännyt ruokajakoon osallistujien määrää, vaikka se olikin muuten vaikeuttanut avuntarvitsijoiden elämää entisestään. Tutkimuksessa kävi ilmi, että monelle apua hakevalle ruokajako ei ollut hetkellinen vaan enemmänkin pysyvä apu ja usealle eläkeläiselle pienen eläkkeen lisäksi elinehto. Hankkeen merkitys tuli ilmi tutkimuksessa etenkin kysyttäessä mitä merkitystä hankkeen ja sitä kautta myös ruokajaon loppumisella olisi. TUOJA-hankkeella oli merkittävä rooli avuntarvitsijan arjessa ja siinä selviytymisessä ja tämän kokonaisuuden loppuminen toisi suuren aukon monen ihmisen arkeen ja siinä selviytymiseen Laukaassa.