Eettinen organisaatiokulttuuri ja hoitohenkilökunnan eettinen kuormittuneisuus asumispalveluyksikössä
Kinnunen, Elina (2023)
Kinnunen, Elina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023072624614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023072624614
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yhden Hyvä veto- hankkeeseen osallistuvan sote-organisaation asumispalveluyksikön hoitohenkilöstön kokemaa eettistä kuormittuneisuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata millaiset tilanteet aiheuttavat hoitohenkilökunnassa eettistä kuormittuneisuutta ja millaisia ratkaisuja henkilöstö kehitti eettisesti kuormittavien tilanteiden käsittelyyn.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kohdeorganisaation asumispalveluyksikössä järjestetyissä työpajoissa ryhmäkeskusteluina ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Aineisto analysoitiin ja teemoiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin vaiheiden mukaisesti.
Tutkimustulosten mukaan eettistä kuormitusta aiheuttavat erityisesti hoitohenkilöstön ja asumispalveluyksikön asukkaisiin sekä heidän omaisiinsa liittyvät kuormitustekijät sekä haasteet työyhteisön sosiaalisissa suhteissa. Ratkaisuehdotuksina tutkimuskohteena olevassa työyhteisössä löydettiin hyvin käytännönläheisiä keinoja eettisen kuormituksen vähentämiseksi. Hoitohenkilökunnan pohtimat ratkaisut liittyivät asukaslähtöiseen hoivaan ja työyhteisön viestinnän tehostamiseen sekä ilmapiirin parantamiseen.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan henkilöstön kokema eettinen kuormitus voi johtua monesta eri tekijästä. Tämän vuoksi voidaankin päätellä, että pienetkin muutokset ja parannukset työyhteisössä tai työskentelytavoissa voivat lisätä tai vähentää eettistä kuormittumisen tunnetta useasta eri näkökulmasta. Työyhteisöissä onkin tärkeää tunnistaa ja tuoda avoimesti esiin ne tekijät, jotka henkilöstö kokee lisäävän eettistä kuormittuneisuutta. Toisaalta tärkeää on myös tuoda esiin ne asiat, jotka vaikuttavat työskentelyyn ja työyhteisöön positiivisesti ja vähentävät eettisen kuormittuneisuuden tunteita.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimuksen kohdeyksikön henkilöstön kokemaa eettistä kuormittuneisuutta voidaan ennaltaehkäistä ja parantaa hyvin käytännönläheisillä keinoilla. Eettisen organisaatiokulttuurin edistäminen ja eettisen kuormittumisen ennaltaehkäisy on organisaatioiden johdon ja esihenkilöiden tehtävä, mutta toteutuakseen se vaatii myös henkilöstön osallistamista mukaan kehittämään eettisesti kestävää työyhteisöä.
Jatkotutkimusehdotuksena on selvittää, miten henkilöstön ratkaisuehdotukset ovat käytössä tutkittavassa yksikössä ja onko henkilöstö pystynyt niiden avulla paremmin ratkaisemaan työyhteisössä esiin tulevia eettisesti kuormittavia tilanteita. Tärkeää olisi myös tietää, onko näillä ratkaisuehdotuksilla ollut vaikutusta henkilöstön kokemaan eettiseen kuormittuneisuuteen tai sairauspoissaoloihin.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kohdeorganisaation asumispalveluyksikössä järjestetyissä työpajoissa ryhmäkeskusteluina ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Aineisto analysoitiin ja teemoiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin vaiheiden mukaisesti.
Tutkimustulosten mukaan eettistä kuormitusta aiheuttavat erityisesti hoitohenkilöstön ja asumispalveluyksikön asukkaisiin sekä heidän omaisiinsa liittyvät kuormitustekijät sekä haasteet työyhteisön sosiaalisissa suhteissa. Ratkaisuehdotuksina tutkimuskohteena olevassa työyhteisössä löydettiin hyvin käytännönläheisiä keinoja eettisen kuormituksen vähentämiseksi. Hoitohenkilökunnan pohtimat ratkaisut liittyivät asukaslähtöiseen hoivaan ja työyhteisön viestinnän tehostamiseen sekä ilmapiirin parantamiseen.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan henkilöstön kokema eettinen kuormitus voi johtua monesta eri tekijästä. Tämän vuoksi voidaankin päätellä, että pienetkin muutokset ja parannukset työyhteisössä tai työskentelytavoissa voivat lisätä tai vähentää eettistä kuormittumisen tunnetta useasta eri näkökulmasta. Työyhteisöissä onkin tärkeää tunnistaa ja tuoda avoimesti esiin ne tekijät, jotka henkilöstö kokee lisäävän eettistä kuormittuneisuutta. Toisaalta tärkeää on myös tuoda esiin ne asiat, jotka vaikuttavat työskentelyyn ja työyhteisöön positiivisesti ja vähentävät eettisen kuormittuneisuuden tunteita.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimuksen kohdeyksikön henkilöstön kokemaa eettistä kuormittuneisuutta voidaan ennaltaehkäistä ja parantaa hyvin käytännönläheisillä keinoilla. Eettisen organisaatiokulttuurin edistäminen ja eettisen kuormittumisen ennaltaehkäisy on organisaatioiden johdon ja esihenkilöiden tehtävä, mutta toteutuakseen se vaatii myös henkilöstön osallistamista mukaan kehittämään eettisesti kestävää työyhteisöä.
Jatkotutkimusehdotuksena on selvittää, miten henkilöstön ratkaisuehdotukset ovat käytössä tutkittavassa yksikössä ja onko henkilöstö pystynyt niiden avulla paremmin ratkaisemaan työyhteisössä esiin tulevia eettisesti kuormittavia tilanteita. Tärkeää olisi myös tietää, onko näillä ratkaisuehdotuksilla ollut vaikutusta henkilöstön kokemaan eettiseen kuormittuneisuuteen tai sairauspoissaoloihin.