Henkilöstön osaamisen ja urasuunnittelun kehittäminen
Forbes, Sarah (2023)
Forbes, Sarah
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023062224288
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023062224288
Tiivistelmä
Henkilöstön osaaminen muodostaa organisaation tärkeän voimavaran ja kilpailuedun. Lahjakkaat ja motivoituneet työntekijät mahdollistavat organisaation menestymisen sekä uudistumisen. Työntekijöiden sitoutumiseen vaikuttavat keskeisesti organisaation tarjoamat kehittymiskeinot sekä uramahdollisuudet. Madaltuneet ja nopeasti muuttuvat organisaatiorakenteet eivät kuitenkaan tarjoa vakaata pohjaa yleisille urapoluille. Tämän vuoksi työntekijöiden urakehityksen edistäminen edellyttää suunnitelmallista toimintaa niin organisaatiolta kuin työntekijöiltäkin.
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona finanssialalla toimivalle organisaatiolle. Työn tavoitteena oli kartoittaa henkilöstön nykytilannetta sekä tarpeita osaamisen kehittämiseen ja urasuunnitteluun liittyen. Lisäksi työn tarkoituksena oli tarjota organisaatiolle kehitysehdotuksia, joiden avulla henkilöstön ammatillista kehittymistä ja urasuunnittelua voidaan tukea systemaattisemmin. Aihe nähtiin organisaatiossa hyödyllisenä, koska työntekijöiden ammatillista kehittymistä tukevassa toiminnassa on tunnistettu kehittämistarvetta.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääaiheesta: strategisesta tietojohtamisesta sekä urasuunnittelusta. Strategisen tietojohtamisen kohdalla teoriaosuudessa tarkastellaan tiedolla johtamista, organisaation tietopääomaa, henkilöstöjohtamista, talent management -toimintaa sekä vastuullisuutta johtamisessa. Urasuunnittelun osalta teoriaosuus muodostuu urajohtamisesta, urakehityksestä sekä itsensä johtamisesta. Teoreettinen viitekehys tarjoaa kattavan katsauksen aiheen kannalta keskeisistä aikaisemmista tutkimuksista, teorioista ja käsitteistä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä ja aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden kautta. Tutkimuksessa haastateltiin neljää henkilöstöhallinnon edustajaa, neljää lähijohtajaa sekä kuutta asiantuntijaa. Haastattelut rajattiin henkilöasiakasliiketoiminnan parissa työskenteleviin henkilöihin. Haastatteluiden kautta saatiin kerättyä kattavasti tietoa ja näkemyksiä organisaation eri tasoilta. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä ja tuloksien pohjalta muodostettiin johtopäätöksiä sekä kehitysehdotuksia kohdeorganisaatiolle.
Tutkimustuloksista selvisi, että työntekijät kokevat saavansa tällä hetkellä kohtalaisesti tukea oman osaamisen kehittämisessä ja urasuunnittelussa. Työntekijät kaipaavat erityisesti tietoa organisaation sisäisistä uramahdollisuuksista, selkeämpää uraohjausta sekä kehittämiskeinojen monipuolisempaa hyödyntämistä. Lähijohtamisella sekä työntekijän omalla aktiivisuudella nähtiin olevan merkittävä vaikutus työntekijän kehittymisessä sekä työuran edistämisessä. Tuloksien pohjalta tunnistettiin viisi keskeistä kehittämisaluetta, joihin organisaation kannattaa suunnata kehittämistoimiaan: uramahdollisuuksiin ja kehittymiskeinoihin liittyvän tiedon tarjoaminen, uraohjaus, kehityskeskustelun tarkoituksen kirkastaminen, horisontaalisen uraliikkuvuuden lisääminen sekä osaamisen kehittäminen osana strategista toimintaa. Näihin kehittämisalueisiin panostamalla organisaatio voi tukea henkilöstön kehittymistä ja urasuunnittelua tehokkaammin.
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona finanssialalla toimivalle organisaatiolle. Työn tavoitteena oli kartoittaa henkilöstön nykytilannetta sekä tarpeita osaamisen kehittämiseen ja urasuunnitteluun liittyen. Lisäksi työn tarkoituksena oli tarjota organisaatiolle kehitysehdotuksia, joiden avulla henkilöstön ammatillista kehittymistä ja urasuunnittelua voidaan tukea systemaattisemmin. Aihe nähtiin organisaatiossa hyödyllisenä, koska työntekijöiden ammatillista kehittymistä tukevassa toiminnassa on tunnistettu kehittämistarvetta.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääaiheesta: strategisesta tietojohtamisesta sekä urasuunnittelusta. Strategisen tietojohtamisen kohdalla teoriaosuudessa tarkastellaan tiedolla johtamista, organisaation tietopääomaa, henkilöstöjohtamista, talent management -toimintaa sekä vastuullisuutta johtamisessa. Urasuunnittelun osalta teoriaosuus muodostuu urajohtamisesta, urakehityksestä sekä itsensä johtamisesta. Teoreettinen viitekehys tarjoaa kattavan katsauksen aiheen kannalta keskeisistä aikaisemmista tutkimuksista, teorioista ja käsitteistä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä ja aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden kautta. Tutkimuksessa haastateltiin neljää henkilöstöhallinnon edustajaa, neljää lähijohtajaa sekä kuutta asiantuntijaa. Haastattelut rajattiin henkilöasiakasliiketoiminnan parissa työskenteleviin henkilöihin. Haastatteluiden kautta saatiin kerättyä kattavasti tietoa ja näkemyksiä organisaation eri tasoilta. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä ja tuloksien pohjalta muodostettiin johtopäätöksiä sekä kehitysehdotuksia kohdeorganisaatiolle.
Tutkimustuloksista selvisi, että työntekijät kokevat saavansa tällä hetkellä kohtalaisesti tukea oman osaamisen kehittämisessä ja urasuunnittelussa. Työntekijät kaipaavat erityisesti tietoa organisaation sisäisistä uramahdollisuuksista, selkeämpää uraohjausta sekä kehittämiskeinojen monipuolisempaa hyödyntämistä. Lähijohtamisella sekä työntekijän omalla aktiivisuudella nähtiin olevan merkittävä vaikutus työntekijän kehittymisessä sekä työuran edistämisessä. Tuloksien pohjalta tunnistettiin viisi keskeistä kehittämisaluetta, joihin organisaation kannattaa suunnata kehittämistoimiaan: uramahdollisuuksiin ja kehittymiskeinoihin liittyvän tiedon tarjoaminen, uraohjaus, kehityskeskustelun tarkoituksen kirkastaminen, horisontaalisen uraliikkuvuuden lisääminen sekä osaamisen kehittäminen osana strategista toimintaa. Näihin kehittämisalueisiin panostamalla organisaatio voi tukea henkilöstön kehittymistä ja urasuunnittelua tehokkaammin.