Hankkeiden talouden suunnittelun ja seurannan kehittäminen Varsinais-Suomen liitossa
Miettinen, Jonna (2023)
Miettinen, Jonna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023062224283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023062224283
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin toimeksiantajaorganisaation hankkeiden talouden suunnittelun ja seurannan haasteita ja kehittämismahdollisuuksia. Toimeksiantaja, Varsinais-Suomen liitto (V-S liitto), on julkinen organisaatio, jonka lakisääteistä toimintaa rahoittavat sen 27 jäsenkuntaa. Jäsenkuntien maksuosuuksien lisäksi V-S liitto rahoittaa toimintaansa erillisrahoituksen ja hankerahoituksen avulla.
Perinteisen kuntarahoituksen osuus V-S liiton toimintatuotoista on noin puolet ja muiden rahoituslähteiden merkitys on vuosien mittaan kasvanut. Tuet valtiolta ja EU:lta muodostavat noin kolmasosan V-S liiton toimintatuotoista, joten näiden varojen hallintaan on panostettava entistä enemmän. Tutkimus on toteutettu toimintatutkimuksena. Tulokset perustuvat V-S liiton hankekoordinaattoreille lähetettyyn lomakekyselyyn.
Tutkimuksessa havaittiin, että hankekoordinaattorit kokivat haasteita jokaisessa hanketalouden osa-alueessa. Kyselytulosten perusteella laadittiin kolmiosainen toimenpidesuositus, joka keskittyi yhteisten linjojen luomiseen, koulutuksen lisäämiseen ja toimintatapojen kehitykseen.
Perinteisen kuntarahoituksen osuus V-S liiton toimintatuotoista on noin puolet ja muiden rahoituslähteiden merkitys on vuosien mittaan kasvanut. Tuet valtiolta ja EU:lta muodostavat noin kolmasosan V-S liiton toimintatuotoista, joten näiden varojen hallintaan on panostettava entistä enemmän. Tutkimus on toteutettu toimintatutkimuksena. Tulokset perustuvat V-S liiton hankekoordinaattoreille lähetettyyn lomakekyselyyn.
Tutkimuksessa havaittiin, että hankekoordinaattorit kokivat haasteita jokaisessa hanketalouden osa-alueessa. Kyselytulosten perusteella laadittiin kolmiosainen toimenpidesuositus, joka keskittyi yhteisten linjojen luomiseen, koulutuksen lisäämiseen ja toimintatapojen kehitykseen.