Työnantajamielikuvan kehittäminen
Rajala, Henna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061323744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061323744
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantajayrityksen työnantajamielikuvaa. Tarkoituksena oli tutkia valittujen yritysten verkkosivuja ja käyttämiä sosiaalisen median kanavia ja tätä kautta löytää ideoita keinoista ja kanavista työnantajamielikuvan kehittämiseen.
Teoriaosuudessa tutkittiin työnantajamielikuvaa, siihen vaikuttavia tekijöitä ja miten työnantajamielikuvaa kannattaa kehittää. Tutkimusmenetelmänä toimi benchmarking ja tutkittavia yrityksiä oli seitsemän. Valintakriteereinä toimivat toimiala tai yrityksen houkuttelevuus työnantajana. Tutkimusosiossa selvitettiin mitä kanavia yritykset käyttävät työnantajamielikuvaviestintään ja mitä ja miten ne kanavissa viestivät.
Verkkosivuilla yhteneviä aiheita olivat yritys työpaikkana, yrityskulttuuri, yrityksen arvot, työsuhde-edut ja työhyvinvointi. Lisäksi toistuvia aiheita olivat avoimet työpaikat, uratarinat ja tiimit ja niiden työkuvat. Yritykset kertoivat verkkosivuillaan myös vastuullisuudesta sekä tavoitteistaan ja tavoistaan lisätä monimuotoisuutta ja osallisuutta yrityksessä. Sosiaalisen median kanavista suosituimpia olivat LinkedIn ja Twitter. Suosittuja kanavia olivat myös Facebook ja Instagram. Osalla yrityksistä oli tämän lisäksi käytössä myös LinkedInin Life-osio. Viestinnässä toistuvia teemoja olivat uratarinat, nimitysuutiset, työpaikkailmoitukset. Lisäksi aiheissa korostuivat tapahtumat ja koulutukset. Useat yritykset myös korostivat viestinnässään monimuotoisuutta ja osallistamista. Kehitysehdotuksissa esiin nousivat LinkedIn Life-osion käyttöönotto ja työntekijöiden arkea seuraava videosarja. Lisäksi ehdotettiin työsuhde-eduista kertomista verkkosivuilla ja työn-tekijöiden käyttämistä arvoista kertomisessa.
Jatkotutkimusaiheena ehdotettiin työntekijöiden haastattelua, jonka tarkoituksena on selvittää mitä he yrityksessä arvostavat ja heidän näkemyksensä yrityksen vahvuuksista. Toisena ehdotuksena oli opiskelijoille tuotettu kysely, jonka tarkoituksena on selvittää mitä opiskelijat haluavat yrityksestä ja siellä työskentelemisestä tietää ja mitä kanavia he käyttävät työnhakuun.
Teoriaosuudessa tutkittiin työnantajamielikuvaa, siihen vaikuttavia tekijöitä ja miten työnantajamielikuvaa kannattaa kehittää. Tutkimusmenetelmänä toimi benchmarking ja tutkittavia yrityksiä oli seitsemän. Valintakriteereinä toimivat toimiala tai yrityksen houkuttelevuus työnantajana. Tutkimusosiossa selvitettiin mitä kanavia yritykset käyttävät työnantajamielikuvaviestintään ja mitä ja miten ne kanavissa viestivät.
Verkkosivuilla yhteneviä aiheita olivat yritys työpaikkana, yrityskulttuuri, yrityksen arvot, työsuhde-edut ja työhyvinvointi. Lisäksi toistuvia aiheita olivat avoimet työpaikat, uratarinat ja tiimit ja niiden työkuvat. Yritykset kertoivat verkkosivuillaan myös vastuullisuudesta sekä tavoitteistaan ja tavoistaan lisätä monimuotoisuutta ja osallisuutta yrityksessä. Sosiaalisen median kanavista suosituimpia olivat LinkedIn ja Twitter. Suosittuja kanavia olivat myös Facebook ja Instagram. Osalla yrityksistä oli tämän lisäksi käytössä myös LinkedInin Life-osio. Viestinnässä toistuvia teemoja olivat uratarinat, nimitysuutiset, työpaikkailmoitukset. Lisäksi aiheissa korostuivat tapahtumat ja koulutukset. Useat yritykset myös korostivat viestinnässään monimuotoisuutta ja osallistamista. Kehitysehdotuksissa esiin nousivat LinkedIn Life-osion käyttöönotto ja työntekijöiden arkea seuraava videosarja. Lisäksi ehdotettiin työsuhde-eduista kertomista verkkosivuilla ja työn-tekijöiden käyttämistä arvoista kertomisessa.
Jatkotutkimusaiheena ehdotettiin työntekijöiden haastattelua, jonka tarkoituksena on selvittää mitä he yrityksessä arvostavat ja heidän näkemyksensä yrityksen vahvuuksista. Toisena ehdotuksena oli opiskelijoille tuotettu kysely, jonka tarkoituksena on selvittää mitä opiskelijat haluavat yrityksestä ja siellä työskentelemisestä tietää ja mitä kanavia he käyttävät työnhakuun.