Runsasenergisen ruokavalion merkitys potilaiden vajaaravitsemuksen ehkäisyssä ja hoidossa
Lappalainen, Minna (2014)
Lappalainen, Minna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091313949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091313949
Tiivistelmä
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittaa ravitsemushoitosuosituksessa (2010), että jokaisen potilaan vajaaravitsemuksen riski tulisi seuloa viimeistään toisena hoitopäivänä. Tutkimusten mukaan noin joka kolmas sairaalassa oleva potilas on vajaaravitsemuksen riskissä tai vajaaravittu. Sairaalan ravintopalveluiden tarjoamilla aterioilla on tärkeä merkitys sairaalassa oleville potilailla ja jokaisen potilaan oikeanlainen ravitsemushoito on turvattava.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vajaaravitsemuksen riskissä olevat potilaat Kanta-Hämeen keskussairaalan sisätautien vuodeosastolla NRS 2002 -seulontamenetelmän avulla. Hoitohenkilökuntaa haastattelemalla saatiin tietoa siitä, millä perusteella he tilaavat tehostettua eli runsasenergistä ruokavaliota potilaalle, kun seulontamenetelmä ei ole käytössä ja ovatko he valmiita ottamaan seulontamenetelmän käyttöön. Seulontajakson aikana tilattujen runsasenergisten aterioiden määrää verrattiin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana tilattujen runsasenergisten aterioiden määrään, kun seulontamenetelmä ei ollut käytössä.
Sisätautien vuodeosastolla oli NRS 2002 -seulontamenetelmän perusteella kohtalaisessa tai vakavassa vajaaravitsemuksen riskissä 41 % (n=34) seulotuista potilaista. Seulontamenetelmän perusteella osastolle toimitettujen runsasenergisten aterioiden suhteellinen määrä laski verrattuna vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan, kun seulontamenetelmä ei ollut käytössä. Tulokset haastatteluista ja eri vuosina toimitettujen runsasenergisten aterioiden määrän vertailusta osoittavat, että hoitohenkilökunta tilaa runsasenergistä ruokavaliota potilaalle helposti ilman vajaaravitsemuksen seulontamenetelmää.
Halukkuus vajaaravitsemuksen seulontamenetelmän käyttöön haastateltavien kesken jakaantui. Seulontamenetelmä koettiin helpoksi käyttää mutta seulontamenetelmän vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa mietitytti lyhyiden hoitojaksojen vuoksi. Tutkimuksessa saatujen tulosten avulla voidaan kehittää tehostettua eli runsasenergistä ruokavaliota Kanta-Hämeen keskussairaalan ravintopalveluissa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vajaaravitsemuksen riskissä olevat potilaat Kanta-Hämeen keskussairaalan sisätautien vuodeosastolla NRS 2002 -seulontamenetelmän avulla. Hoitohenkilökuntaa haastattelemalla saatiin tietoa siitä, millä perusteella he tilaavat tehostettua eli runsasenergistä ruokavaliota potilaalle, kun seulontamenetelmä ei ole käytössä ja ovatko he valmiita ottamaan seulontamenetelmän käyttöön. Seulontajakson aikana tilattujen runsasenergisten aterioiden määrää verrattiin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana tilattujen runsasenergisten aterioiden määrään, kun seulontamenetelmä ei ollut käytössä.
Sisätautien vuodeosastolla oli NRS 2002 -seulontamenetelmän perusteella kohtalaisessa tai vakavassa vajaaravitsemuksen riskissä 41 % (n=34) seulotuista potilaista. Seulontamenetelmän perusteella osastolle toimitettujen runsasenergisten aterioiden suhteellinen määrä laski verrattuna vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan, kun seulontamenetelmä ei ollut käytössä. Tulokset haastatteluista ja eri vuosina toimitettujen runsasenergisten aterioiden määrän vertailusta osoittavat, että hoitohenkilökunta tilaa runsasenergistä ruokavaliota potilaalle helposti ilman vajaaravitsemuksen seulontamenetelmää.
Halukkuus vajaaravitsemuksen seulontamenetelmän käyttöön haastateltavien kesken jakaantui. Seulontamenetelmä koettiin helpoksi käyttää mutta seulontamenetelmän vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa mietitytti lyhyiden hoitojaksojen vuoksi. Tutkimuksessa saatujen tulosten avulla voidaan kehittää tehostettua eli runsasenergistä ruokavaliota Kanta-Hämeen keskussairaalan ravintopalveluissa.