Päiväkodin henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista
Viitala, Marleena (2023)
Viitala, Marleena
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060421041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060421041
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää päiväkodin henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista. Tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät edistävät päiväkodin henkilöstön työhyvinvointia ja mitkä puolestaan heikentävät sitä. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee työhyvinvointia ja varhaiskasvatusta. Työhyvinvointia käsitellään yleisestä näkökulmasta sekä varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Varhaiskasvatusta käsitellään työilmapiirin, resurssien ja arjen kuormitustekijöiden kautta työhyvinvointiin peilaten.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahtena ryhmähaastatteluna, jotka toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelun teemat liittyivät työyhteisöön, työhyvinvointiin, työn kuormitustekijöihin ja varhaiskasvatuksen resursseihin. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja teemoittelua hyödyntäen.
Tutkimustulosten perusteella selvisi, että avoin ilmapiiri työyhteisössä, toimiva arki ja onnistuneet kohtaamiset lasten ja huoltajien kanssa toimivat työntekijöiden kokemuksen mukaan työhyvinvointia edistävinä asioina. Tutkimustulosten mukaan toimivaa arkea ja onnistuneita kohtaamisia edellytti avoin ilmapiiri työyhteisössä.
Tutkimustulokset osoittivat, että työhyvinvointia heikentävät varhaiskasvatuksen resurssihaasteet, riittämätön tuki varhaiskasvatuksen hallinnolta sekä varhaiskasvatusarjen kuormitustekijät. Tutkimuksen tuloksista selviää, että työhyvinvointia heikentävien haasteiden vuoksi varhaiskasvattajat eivät kykene toteuttamaan työtään kuten haluaisivat. Työhyvinvoinnin kehittämisen tärkeimpänä tekijänä näyttäytyi yhteiskunnallisen arvostuksen osoittaminen tarvittavien resurssien ja työn vaatimuksia vastaavan palkkatason kautta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahtena ryhmähaastatteluna, jotka toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelun teemat liittyivät työyhteisöön, työhyvinvointiin, työn kuormitustekijöihin ja varhaiskasvatuksen resursseihin. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja teemoittelua hyödyntäen.
Tutkimustulosten perusteella selvisi, että avoin ilmapiiri työyhteisössä, toimiva arki ja onnistuneet kohtaamiset lasten ja huoltajien kanssa toimivat työntekijöiden kokemuksen mukaan työhyvinvointia edistävinä asioina. Tutkimustulosten mukaan toimivaa arkea ja onnistuneita kohtaamisia edellytti avoin ilmapiiri työyhteisössä.
Tutkimustulokset osoittivat, että työhyvinvointia heikentävät varhaiskasvatuksen resurssihaasteet, riittämätön tuki varhaiskasvatuksen hallinnolta sekä varhaiskasvatusarjen kuormitustekijät. Tutkimuksen tuloksista selviää, että työhyvinvointia heikentävien haasteiden vuoksi varhaiskasvattajat eivät kykene toteuttamaan työtään kuten haluaisivat. Työhyvinvoinnin kehittämisen tärkeimpänä tekijänä näyttäytyi yhteiskunnallisen arvostuksen osoittaminen tarvittavien resurssien ja työn vaatimuksia vastaavan palkkatason kautta.