Asiakkaiden osallistuminen asiakaslähtöisten sote-palveluiden kehittämiseen hankkeissa
Ojamo, Sari (2023)
Ojamo, Sari
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060320973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060320973
Tiivistelmä
Tässä YAMK opinnäytetyössä tutkitaan, miten asiakkaat ovat osallistuneet Uudenmaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman hankkeissa kehitettyjen toimintamallien kehittämiseen. Tarkasteluun valittiin viiden hankkeen kehittämät toimintamallit Uudeltamaalta. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta haluttiin selvittää, tuleeko asiakkaiden osallistuminen toimintamallien kehittämiseen esille toimintamallien kuvauksista: missä vaiheessa asiakkaat ovat osallistuneet kehittämiseen ja minkälaisia keinoja asiakkaiden osallistumiseen on käytetty. Lisäksi haluttiin selvittää, ovatko hankesuunnitelmiin kirjoitetut suunnitelmat asiakkaiden osallistumisesta kehittämiseen toteutuneet.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa Innokylä.fi-verkkopalveluun julkaistu hankkeissa tuotetut dokumentit analysointiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Aineistona käytettiin hankkeiden julkaisemia hankesuunnitelmia, oma-arviointiraportteja ja toimintamallien kuvauksia sekä niiden liitemateriaaleja, jotka pelkistettiin tutkimuskysymyksiin vastaaviin ilmaisuihin. Pelkistetyt ilmaukset ryhmiteltiin systeemisen innovaatiomallin mukaisiin kehittämisen vaiheisiin sekä asiakkaan osallisuuteen liittyen kolmeen eri rooliin. Sisällönanalyysissa tuotettuja analyysituloksia arvioitiin lisäksi määrällisesti, jotta pystyttiin vertailemaan asiakasosallisuutta kehittämisessä eri hankealueiden ja eri toimintamallien välillä.
Tulosten perusteella Uudenmaan viidellä hankealueella asiakkaiden osallistumista toimintamallien kehittämiseen oli kuvattu vaihtelevasti. Yhteensä 32 toimintamallista, kahdessa toimintamallissa asiakkaiden olivat kuvattu osallistuneet kehittämiseen systeemisen innovaatiomallin neljässä vaiheessa. Asiakkaiden kokemustietoa oli käytetty kolmessa toimintamallissa kaikissa kolmessa roolissa: suunnittelijana, kehittäjänä ja arvioijana. 15 toimintamallin kuvauksista ei tullut ilmi, missä kehittämisen vaiheessa asiakkaat olivat mukana kehittämisessä ja 16 toimintamallista ei tullut ilmi, missä roolissa asiakkaat olivat osallistuneet kehittämiseen. Hankesuunnitelmissa asiakkaiden osallistumisesta kehittämiseen oli kirjattu vaihtelevasti. Kolmella hankealueella Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla ja Vantaa-Keravalla, asiakkaiden oli suunniteltu osallistuvat kehittämisen kolmessa eri vaiheessa ja lisäksi Länsi-Uudenmaan sekä Vantaa-Keravan hankkeessa asiakkaiden kokemustietoa oli suunniteltu käytettävän kaikissa kolmessa eri roolissa. Näillä hankealueilla, hankesuunnitelmiin kirjatut suunnitelmat asiakasosallisuudesta kehittämiseen, toteutuivat.
Jotta voidaan arvioida, onko asiakaslähtöisiä palveluita kehitetty asiakkaita osallistamalla tulee asiakkaiden osallistumista kehittämiseen tuoda esille kehitettyä työtä kuvatessa ja kirjoitettaessa. Asiakkaiden osallistuminen kaikkiin kehittämisen vaiheisiin, erilaisissa rooleissa ja erilaisin keinoin vaatii vielä näiden käytäntöjen vakiinnuttamista kehittämistyöhön sekä lisäksi johtamista ja yhteisesti luotuja rakenteita. Opinnäytetyön tulosten perusteella ollaan matkalla kohti sellaista asiakaslähtöistä kehittämistä, joka luo edellytykset vaikuttavia ja kustannustehokkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kehittämiseen.
Tämän opinnäytetyön alkuperä on tarkastettu Turnitin Originality Check-ohjelmalla.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa Innokylä.fi-verkkopalveluun julkaistu hankkeissa tuotetut dokumentit analysointiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Aineistona käytettiin hankkeiden julkaisemia hankesuunnitelmia, oma-arviointiraportteja ja toimintamallien kuvauksia sekä niiden liitemateriaaleja, jotka pelkistettiin tutkimuskysymyksiin vastaaviin ilmaisuihin. Pelkistetyt ilmaukset ryhmiteltiin systeemisen innovaatiomallin mukaisiin kehittämisen vaiheisiin sekä asiakkaan osallisuuteen liittyen kolmeen eri rooliin. Sisällönanalyysissa tuotettuja analyysituloksia arvioitiin lisäksi määrällisesti, jotta pystyttiin vertailemaan asiakasosallisuutta kehittämisessä eri hankealueiden ja eri toimintamallien välillä.
Tulosten perusteella Uudenmaan viidellä hankealueella asiakkaiden osallistumista toimintamallien kehittämiseen oli kuvattu vaihtelevasti. Yhteensä 32 toimintamallista, kahdessa toimintamallissa asiakkaiden olivat kuvattu osallistuneet kehittämiseen systeemisen innovaatiomallin neljässä vaiheessa. Asiakkaiden kokemustietoa oli käytetty kolmessa toimintamallissa kaikissa kolmessa roolissa: suunnittelijana, kehittäjänä ja arvioijana. 15 toimintamallin kuvauksista ei tullut ilmi, missä kehittämisen vaiheessa asiakkaat olivat mukana kehittämisessä ja 16 toimintamallista ei tullut ilmi, missä roolissa asiakkaat olivat osallistuneet kehittämiseen. Hankesuunnitelmissa asiakkaiden osallistumisesta kehittämiseen oli kirjattu vaihtelevasti. Kolmella hankealueella Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla ja Vantaa-Keravalla, asiakkaiden oli suunniteltu osallistuvat kehittämisen kolmessa eri vaiheessa ja lisäksi Länsi-Uudenmaan sekä Vantaa-Keravan hankkeessa asiakkaiden kokemustietoa oli suunniteltu käytettävän kaikissa kolmessa eri roolissa. Näillä hankealueilla, hankesuunnitelmiin kirjatut suunnitelmat asiakasosallisuudesta kehittämiseen, toteutuivat.
Jotta voidaan arvioida, onko asiakaslähtöisiä palveluita kehitetty asiakkaita osallistamalla tulee asiakkaiden osallistumista kehittämiseen tuoda esille kehitettyä työtä kuvatessa ja kirjoitettaessa. Asiakkaiden osallistuminen kaikkiin kehittämisen vaiheisiin, erilaisissa rooleissa ja erilaisin keinoin vaatii vielä näiden käytäntöjen vakiinnuttamista kehittämistyöhön sekä lisäksi johtamista ja yhteisesti luotuja rakenteita. Opinnäytetyön tulosten perusteella ollaan matkalla kohti sellaista asiakaslähtöistä kehittämistä, joka luo edellytykset vaikuttavia ja kustannustehokkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kehittämiseen.
Tämän opinnäytetyön alkuperä on tarkastettu Turnitin Originality Check-ohjelmalla.