Mikroyritysten kansainvälisen kasvun edellytysten tukeminen virtuaalisin keinoin
Aaltonen, Satu; Aaltonen, Veli-Pekka (2023)
Aaltonen, Satu
Aaltonen, Veli-Pekka
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220853
Tiivistelmä
Liiketoiminnan kehittäminen ja yritystoiminnan laajentaminen kansainvälisille markkinoille on monelle yksinyrittäjälle ja mikroyritykselle haastava tehtävä. Globalisaation kasvaessa kilpailu osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta käy yhä merkityksellisemmäksi. Mikroyritysten ja yksinyrittäjien vaihtoehdot työn teettämiselle ja työvoiman palkkaamiselle ovat kasvaneet eksponentiaalisesti digitalisaation myötä. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli syventyä mikroyritysten alkuvaiheen kansainvälistymiseen ja kasvun tukemiseen, jotta voitaisiin löytää kansainvälistymistä tukevia tekijöitä. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Reddo Partners Oy, joka toimii yhdessä Valmennusmajakka Oy:n kanssa tarjoten yksinyrittäjille ja mikroyrittäjille TE-toimiston ja ELY-keskuksen koordinoimaa Työllistä taidolla –palvelua. Kehittämistyön tavoitteena oli luoda kehittymistä ja kasvua tavoitteleville mikroyrityksille ja yksinyrittäjille toimeksiantajan sisäiseen ohjepankkiin työkalu yritysten alkuvaiheen kansainvälistymisen kartoitukseen sekä kasvun tukemiseen.
Kehittämistyön tietopohjassa avattiin opinnäytetyön kannalta keskeisiä määritelmiä ja termejä, syvennyttiin konsulttitoimintaan liiketoiminnan kehittämisen apuvälineenä, kansainvälistymisen kasvavaan tarpeeseen sekä kansainvälisen kasvun tukemisen mahdollisuuksiin. Tietoperusta käsitteli myös tietokoneavusteista hajautettua työtä, sillä Covid-pandemian myötä etätyön ja virtuaalityön työkalujen kehittyminen on helpottanut kansainvälistymistä. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin palvelumuotoilun menetelmien avulla. Tietoperustasta nousseiden keskeisten teemojen pohjalta luotiin kyselytutkimus kansainvälisten virtuaalitiimien jäsenille. Kyselytutkimuksesta saatua tietoa syvennettiin haastatteluilla.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksena luotiin toimeksiantajan asiakkailleen tarjoamaan liiketoiminnan kehittämistä käsittelevään ohjepankkiin työkalu mikroyrityksille kansainvälistymisen alkutaipaleelle. Tämän työkalun tarkoituksena on tarjota tietoa tarjolla olevista palveluista ja yhteistyötahoista sekä kansainvälistä virtuaalityötä helpottavista työkaluista ja palveluista. Näin voidaan madaltaa kynnystä palkata työntekijöitä virtuaalityöhön tai ostaa palveluita digivälitteisesti kansainvälisiltä markkinoilta. Työn tekeminen toimistossa ja kasvotusten on vähentynyt ja enenevä määrä työtehtävistä onnistuu täysin virtuaalisesti – joissain yrityksissä se on jo alkujaan lähtökohta työn tekemiselle ja perinteisestä toimistotilasta on luovuttu. Kansainvälisen virtuaalityön johtamisessa käytettyjen ohjelmien, projektinhallintasovellusten ja tiimityössä käytettyjen viestintäkanavien hyödyntäminen on otettavissa käyttöön myös perinteisessä toimistotyössä.
Tutkittaessa kansainvälisesti tehtävää työtä, opinnäytetyön tulokset havainnollistavat kehityksen kulkevan yhä joustavampia työtapoja kohti. Virtuaalityöllä on siinä suuri rooli. Laajemmassa mittakaavassa opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa myös etätyöhön ja hybridityöhön kotimaassa, kun toimistoista siirrytään tekemään töitä kotoa käsin ja kohti paikkariippumatonta työtä. Virtuaalityön tekeminen mahdollistaa myös työskentelyn aikatauluttamisen joustavammin. Ihmiset ovat tulleet yhä tietoisemmiksi omista arvoistaan ja he hakevat nyt itselleen merkityksellisempää työtä sekä parempaa tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. Tämä vaatii yrityksiltä ketterää kehittämistä matkalla kohti uudenlaista työn tekemisen kulttuuria. Erityisesti se vaatii pysymistä mukana digitalisaation kehityksessä ja kykyä sopeuttaa johtajuutta virtuaalityön tekemiseen.
Kehittämistyön tietopohjassa avattiin opinnäytetyön kannalta keskeisiä määritelmiä ja termejä, syvennyttiin konsulttitoimintaan liiketoiminnan kehittämisen apuvälineenä, kansainvälistymisen kasvavaan tarpeeseen sekä kansainvälisen kasvun tukemisen mahdollisuuksiin. Tietoperusta käsitteli myös tietokoneavusteista hajautettua työtä, sillä Covid-pandemian myötä etätyön ja virtuaalityön työkalujen kehittyminen on helpottanut kansainvälistymistä. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin palvelumuotoilun menetelmien avulla. Tietoperustasta nousseiden keskeisten teemojen pohjalta luotiin kyselytutkimus kansainvälisten virtuaalitiimien jäsenille. Kyselytutkimuksesta saatua tietoa syvennettiin haastatteluilla.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksena luotiin toimeksiantajan asiakkailleen tarjoamaan liiketoiminnan kehittämistä käsittelevään ohjepankkiin työkalu mikroyrityksille kansainvälistymisen alkutaipaleelle. Tämän työkalun tarkoituksena on tarjota tietoa tarjolla olevista palveluista ja yhteistyötahoista sekä kansainvälistä virtuaalityötä helpottavista työkaluista ja palveluista. Näin voidaan madaltaa kynnystä palkata työntekijöitä virtuaalityöhön tai ostaa palveluita digivälitteisesti kansainvälisiltä markkinoilta. Työn tekeminen toimistossa ja kasvotusten on vähentynyt ja enenevä määrä työtehtävistä onnistuu täysin virtuaalisesti – joissain yrityksissä se on jo alkujaan lähtökohta työn tekemiselle ja perinteisestä toimistotilasta on luovuttu. Kansainvälisen virtuaalityön johtamisessa käytettyjen ohjelmien, projektinhallintasovellusten ja tiimityössä käytettyjen viestintäkanavien hyödyntäminen on otettavissa käyttöön myös perinteisessä toimistotyössä.
Tutkittaessa kansainvälisesti tehtävää työtä, opinnäytetyön tulokset havainnollistavat kehityksen kulkevan yhä joustavampia työtapoja kohti. Virtuaalityöllä on siinä suuri rooli. Laajemmassa mittakaavassa opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa myös etätyöhön ja hybridityöhön kotimaassa, kun toimistoista siirrytään tekemään töitä kotoa käsin ja kohti paikkariippumatonta työtä. Virtuaalityön tekeminen mahdollistaa myös työskentelyn aikatauluttamisen joustavammin. Ihmiset ovat tulleet yhä tietoisemmiksi omista arvoistaan ja he hakevat nyt itselleen merkityksellisempää työtä sekä parempaa tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. Tämä vaatii yrityksiltä ketterää kehittämistä matkalla kohti uudenlaista työn tekemisen kulttuuria. Erityisesti se vaatii pysymistä mukana digitalisaation kehityksessä ja kykyä sopeuttaa johtajuutta virtuaalityön tekemiseen.