Ammatillisten oppilaitosten ja työnantajien välinen yhteistyö: Yhteistyön keinot, haasteet ja toiveet
Honkanen, Minna (2023)
Honkanen, Minna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060320942
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060320942
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin työnantajien ja ammatillisten oppilaitosten välisen yhteistyön keinoja ja haasteita sekä osapuolten toiveita yhteistyölle. Aihealuetta tarkasteltiin erityisesti työllistymisen näkökulmasta. Suomessa on pitkään kärsitty työvoima- ja osaajapulasta, mutta vain pieni osa pk-yrityksistä tekee oppilaitosyhteistyötä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä syyt ovat voineet johtaa siihen, että työnantajat eivät tee yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Tutkimusprosessi aloitettiin tammikuussa 2021, jolloin aloitettiin myös systemaattinen lähdeaineistonkeruu. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin tarkastelemalla kansainvälisiä ja kotimaisia aihealuetta koskevia tutkimuksia, artikkeleja, tilastoja sekä teoksia. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelujen avulla. Neljää oppilaitoksen edustajaa ja kolmea työnantajaa haastateltiin kevään 2022 aikana. Haastattelut järjestettiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluna. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella löydettiin yhteistyön keinoja, joita osapuolet hyödynsivät. Näitä olivat erilaiset koulutusmuodot, joihin kuuluivat työssäoppimisjaksot, työvoimakoulutukset, oppisopimuskoulutukset. Näiden lisäksi yhteistyötä toteutettiin yhteisten rekrytointitilaisuuksien, tapahtumien ja vierailujen sekä konkreettisen yhteydenpidon ja tiedonvaihdon avulla. Yhteistyön haasteina mainittiin resurssien puute, avoimuuden ja kommunikaation puute, saavutettavuus sekä erilaiset näkemykset ja odotukset osapuolten välillä. Osapuolten toiveisiin kuuluivat aktiivinen yhteydenpito, valmiit yhteistyömallit, luotettavuus sekä joustavuuden ja ymmärryksen lisääntyminen.
Johtopäätöksissä todettiin, että yhteistyön keinoja on monia, mutta toinen osapuolista, työnantajat keskittyvät usein vain muutamaan niistä. Yhteistyön haasteena oli useimmiten erityisesti resurssien ja avoimen kommunikaation puute, mitkä vaikuttivat edelleen muiden ongelmien syntymiseen. Ymmärryksen lisääntyminen nähtiin tärkeänä tekijänä yhteistyön kehittymiselle. Tutkimuksen lopputulemana voidaan kuitenkin todeta, että molemmat osapuolet haluavat oppia toisiltaan ja edistää alansa kehitystä sekä opiskelijoiden työllistymistä. Molemmat osapuolet kokivat yhteistyön tärkeänä.
Tutkimusprosessi aloitettiin tammikuussa 2021, jolloin aloitettiin myös systemaattinen lähdeaineistonkeruu. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin tarkastelemalla kansainvälisiä ja kotimaisia aihealuetta koskevia tutkimuksia, artikkeleja, tilastoja sekä teoksia. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelujen avulla. Neljää oppilaitoksen edustajaa ja kolmea työnantajaa haastateltiin kevään 2022 aikana. Haastattelut järjestettiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluna. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella löydettiin yhteistyön keinoja, joita osapuolet hyödynsivät. Näitä olivat erilaiset koulutusmuodot, joihin kuuluivat työssäoppimisjaksot, työvoimakoulutukset, oppisopimuskoulutukset. Näiden lisäksi yhteistyötä toteutettiin yhteisten rekrytointitilaisuuksien, tapahtumien ja vierailujen sekä konkreettisen yhteydenpidon ja tiedonvaihdon avulla. Yhteistyön haasteina mainittiin resurssien puute, avoimuuden ja kommunikaation puute, saavutettavuus sekä erilaiset näkemykset ja odotukset osapuolten välillä. Osapuolten toiveisiin kuuluivat aktiivinen yhteydenpito, valmiit yhteistyömallit, luotettavuus sekä joustavuuden ja ymmärryksen lisääntyminen.
Johtopäätöksissä todettiin, että yhteistyön keinoja on monia, mutta toinen osapuolista, työnantajat keskittyvät usein vain muutamaan niistä. Yhteistyön haasteena oli useimmiten erityisesti resurssien ja avoimen kommunikaation puute, mitkä vaikuttivat edelleen muiden ongelmien syntymiseen. Ymmärryksen lisääntyminen nähtiin tärkeänä tekijänä yhteistyön kehittymiselle. Tutkimuksen lopputulemana voidaan kuitenkin todeta, että molemmat osapuolet haluavat oppia toisiltaan ja edistää alansa kehitystä sekä opiskelijoiden työllistymistä. Molemmat osapuolet kokivat yhteistyön tärkeänä.