Digiajan rekrytointikäytännöt
Willström, Iida (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117231
Tiivistelmä
Suomessa on jo useamman vuoden puhututtanut pula työnhakijoista sekä osaajista työpaikoilla. Työikäisiä ei ole tarpeeksi kattamaan kaikkia avoimia työpaikkoja, jotta kasvumme olisi tulevaisuudessa turvattu. Hallituksella on käsiteltävänä suuret kysymykset ja päätökset, jotta Suomeen saadaan tarvittava työvoima. Tällä hetkellä työntekijät siirtyvät paikasta toiseen, jolloin kilpailu osaajista kiristyy entisestään. Miten saamme toteutettua mahdollisimman jouhevasti rekrytointiprosessin? Mitä kanavia meidän tulisi hyödyntää, jotta tavoitamme asiantuntijat sekä myös passiiviset työnhakijat? Näiden kysymysten äärellä yritykset ovat parhaillaan ja pohtivat, miten saada rekrytoitua heille tarvittavat osaajat.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostettiin alan kirjallisuudesta. Haastatteluihin osallistui neljä työnantajan edustajaa. Tutkimus toteutettiin keväällä 2023 laadullisena tutkimuksena, aineiston hankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällön analyysiä.
Opinnäytetyön tavoitteena on antaa yritykselle tukea digiajan rekrytointiprosessiin. Tuloksien perusteella rekrytointiprosessin hyvä suunnittelu on pohja rekrytoinnissa onnistumiselle. Digiajan rekrytoinnissa yritykset käyttävät yhä enemmän rekrytointijärjestelmiä apuna, mutta edelleen suurin osa vastaanottaa hakemukset sähköpostitse, siitä huolimatta, vaikka tietoturvanäkökulma on otettu paremmin huomioon rekrytointijärjestelmissä. Työnantajamielikuvaa luodessa yrityksen tulisi panostaa myös hakijaviestintään rekrytointiprosessin aikana. Tutkimuksessa korostui hakijan ajan tasalla pitäminen koko rekrytointiprosessin ajan. Tutkimuksen perusteella rekrytointijärjestelmä antaa hyvät valmiudet hakijaviestintään.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että asiantuntijoita rekrytoidessa suosituin sosiaalisen median kanava on LinkedIn ja tätä tukevat myös aiemmin tehdyt tutkimukset. Työntekijäpulan kasvaessa, yritykset ovat yhä enemmän suoraan yhteydessä potentiaalisiin hakijoihin. TikTok on myös nostanut suosiotaan sosiaalisen median kanavissa ja tulee varmasti olemaan erityisesti nuorten rekrytoinnissa suuremmassa roolissa tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostettiin alan kirjallisuudesta. Haastatteluihin osallistui neljä työnantajan edustajaa. Tutkimus toteutettiin keväällä 2023 laadullisena tutkimuksena, aineiston hankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällön analyysiä.
Opinnäytetyön tavoitteena on antaa yritykselle tukea digiajan rekrytointiprosessiin. Tuloksien perusteella rekrytointiprosessin hyvä suunnittelu on pohja rekrytoinnissa onnistumiselle. Digiajan rekrytoinnissa yritykset käyttävät yhä enemmän rekrytointijärjestelmiä apuna, mutta edelleen suurin osa vastaanottaa hakemukset sähköpostitse, siitä huolimatta, vaikka tietoturvanäkökulma on otettu paremmin huomioon rekrytointijärjestelmissä. Työnantajamielikuvaa luodessa yrityksen tulisi panostaa myös hakijaviestintään rekrytointiprosessin aikana. Tutkimuksessa korostui hakijan ajan tasalla pitäminen koko rekrytointiprosessin ajan. Tutkimuksen perusteella rekrytointijärjestelmä antaa hyvät valmiudet hakijaviestintään.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että asiantuntijoita rekrytoidessa suosituin sosiaalisen median kanava on LinkedIn ja tätä tukevat myös aiemmin tehdyt tutkimukset. Työntekijäpulan kasvaessa, yritykset ovat yhä enemmän suoraan yhteydessä potentiaalisiin hakijoihin. TikTok on myös nostanut suosiotaan sosiaalisen median kanavissa ja tulee varmasti olemaan erityisesti nuorten rekrytoinnissa suuremmassa roolissa tulevaisuudessa.