Yksityishenkilön vaihtoehdot sijoittamisessa ja säästämisessä elämänkaaren mukaan
Riikonen, Jason (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117199
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten yksityishenkilöt sijoittavat ja säästävät elämänkaaren eri vaiheissa. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan sijoituskäyttäytymistä 10/2021–11/2023 välisenä aikana. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tulosten analysointia varten työssä hyödynnettiin taulukoita sekä kuvioita. Tutkimus osassa hyödynnettiin Tilastokeskuksen tietokannasta saatavaa dataa vuoden 2019 kotitalouksien varallisuudesta ja Viisas Raha -lehden sijoittajabarometria.
Tutkimuksen ensimmäinen osa kattaa tutkimusaiheen kannalta keskeisiä asioita ja sijoittamiseen liittyviä käsitteitä. Osassa keskitytään myös yksityissijoittajien vaihtoehtoisiin tapoihin sijoittaa ja säästää ja lisäksi avataan sijoittajan psykologiaa. Opinnäytetyön teoreettinen osuus rakentuu siis yksityishenkilön näkökulmasta sijoittamisen ja säästämisen ympärille.
Tutkimuksessa elämänkaaren vaiheet ovat jaettu neljään osaan, jotka ovat lapset ja nuoret 0–24-vuotiaat, aikuiset 25–44-vuotiaat, keski-ikäiset 45–65-vuotiaat ja vanhat 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Tutkimuksesta selvisi, että vuonna 2019 kotitalouksien suurin nettovarallisuuden mediaani saavutettiin 65–74-vuotiaana sen ollessa 175 604 euroa. Nettovarallisuutta alkaa keräytyä jo suhteellisen paljon noin 45-vuotiaasta eteenpäin. Suomalaisten kotitalouksien yleisin varallisuuslaji oli selkeästi talletukset. Niiden osuus kokonaisvaroista oli kuitenkin pieni. Muita yleisimpiä omistusmuotoja kaikissa ikäryhmissä oli oma pääasiallinen asunto, kulkuvälineet ja sijoitusrahastot. Suomalaisilla kotitalouksilla oman pääasiallisen asunnon osuus oli kokonaisvarallisuudesta suurin. Sijoituskäyttäytymiseen näytti vaikuttavan hetkellisesti juuri tapahtuneet asiat, kuten inflaation ja korkojen nousu. Sijoitusmarkkinoille ominaisesti uuden tiedon tullessa sijoittajien tietoon vanha asia jää nopeasti toissijaiseksi. Tämä nähtiin esimerkiksi, kun koronan pelon fokus siirtyi Venäjän hyökkäykseen.
Tutkimuksen ensimmäinen osa kattaa tutkimusaiheen kannalta keskeisiä asioita ja sijoittamiseen liittyviä käsitteitä. Osassa keskitytään myös yksityissijoittajien vaihtoehtoisiin tapoihin sijoittaa ja säästää ja lisäksi avataan sijoittajan psykologiaa. Opinnäytetyön teoreettinen osuus rakentuu siis yksityishenkilön näkökulmasta sijoittamisen ja säästämisen ympärille.
Tutkimuksessa elämänkaaren vaiheet ovat jaettu neljään osaan, jotka ovat lapset ja nuoret 0–24-vuotiaat, aikuiset 25–44-vuotiaat, keski-ikäiset 45–65-vuotiaat ja vanhat 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Tutkimuksesta selvisi, että vuonna 2019 kotitalouksien suurin nettovarallisuuden mediaani saavutettiin 65–74-vuotiaana sen ollessa 175 604 euroa. Nettovarallisuutta alkaa keräytyä jo suhteellisen paljon noin 45-vuotiaasta eteenpäin. Suomalaisten kotitalouksien yleisin varallisuuslaji oli selkeästi talletukset. Niiden osuus kokonaisvaroista oli kuitenkin pieni. Muita yleisimpiä omistusmuotoja kaikissa ikäryhmissä oli oma pääasiallinen asunto, kulkuvälineet ja sijoitusrahastot. Suomalaisilla kotitalouksilla oman pääasiallisen asunnon osuus oli kokonaisvarallisuudesta suurin. Sijoituskäyttäytymiseen näytti vaikuttavan hetkellisesti juuri tapahtuneet asiat, kuten inflaation ja korkojen nousu. Sijoitusmarkkinoille ominaisesti uuden tiedon tullessa sijoittajien tietoon vanha asia jää nopeasti toissijaiseksi. Tämä nähtiin esimerkiksi, kun koronan pelon fokus siirtyi Venäjän hyökkäykseen.