Opiskelijoiden kokemuksia lääkehoidon oppimisympäristön toiminnasta
Aden Abdi, Asha; Bashir Hassan, Rahmo (2014)
Lataukset:
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014082013518
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014082013518
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena ovat opiskelijoiden kokemukset lääkehoidon oppimisympä-ristön toiminnasta. Tämä opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Teho-Pro-hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Metropolia Ammattikorkeakoulun 2.-5. lukukauden sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia lääkehoidon oppimisympäristön toiminnasta. Opinnäytetyön tavoitteena on lääkehoidon oppimisen kehittäminen.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytimme kvantitatiivista, eli määrällistä tutkimusotetta. Kysely tehtiin e- lomakkeen avulla vuonna 2012 keväällä ja syksyllä sekä vuonna 2013 syksyllä aloittaneille sairaanhoitajaopiskelijoille. Kyselylomake sisälsi eri lääkehoidon oppimiseen vaikuttavia osa-alueita, jotka pääosin koostuivat fyysisestä, digitaalisesta ja verkostomaisesta oppimisympäristöstä. Monivalintakysymysten vastausvaihtoehdot olivat ennalta määritettyjä eli strukturoituja. Avoimia kysymyksiä laadittiin, jotta vastaajat saivat tuoda oman mielipiteensä tutkittavasta aiheesta esille. E- lomake lähetettiin sähköpostiin liitetyssä linkissä 160 opiskelijalle.
Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajaopiskelijat kokivat fyysisen oppimisympäristön luokkatilojen soveltuvan hyvin lääkehoidon oppimiseen sekä luokkatilojen apuvälineiden vastaavan hyvin käytännön toimintaa. Lääkehoidon digitaalisen oppimisympäristön osiossa on myös koettu terveysporttia harvoin käytettäväksi lääkehoidon tunneilla sekä lääkelaskujen harjoittelun olevan harvinaista itsenäisten lääkelaskujen avulla. Sosiaalisen oppimisympäristön ylimääräisiä lääkelaskuja ei ollut käytetty myöskään hyväksi. Metropolia Ammattikorkeakoulun lääkehoidon oppimiseen saatiin uusia kehittämisideoita, jotka koskivat lääkehoidon oppimisen ajoitusta ja käytännöllisyyttä. Muita oppimiseen liittyviä asioita on ehdotettu kehittämisideoiksi, kuten harjoittelun ohjaajien lääkehoidossa kannustamisen ja ohjaamisen lisääminen. Opiskelijat ovat kokeneet myös oppimisen päivitykseen olevan tarvetta, kuten uusien opetusvälineiden hankkiminen ja teknologian hyödyntäminen opetuksessa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytimme kvantitatiivista, eli määrällistä tutkimusotetta. Kysely tehtiin e- lomakkeen avulla vuonna 2012 keväällä ja syksyllä sekä vuonna 2013 syksyllä aloittaneille sairaanhoitajaopiskelijoille. Kyselylomake sisälsi eri lääkehoidon oppimiseen vaikuttavia osa-alueita, jotka pääosin koostuivat fyysisestä, digitaalisesta ja verkostomaisesta oppimisympäristöstä. Monivalintakysymysten vastausvaihtoehdot olivat ennalta määritettyjä eli strukturoituja. Avoimia kysymyksiä laadittiin, jotta vastaajat saivat tuoda oman mielipiteensä tutkittavasta aiheesta esille. E- lomake lähetettiin sähköpostiin liitetyssä linkissä 160 opiskelijalle.
Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajaopiskelijat kokivat fyysisen oppimisympäristön luokkatilojen soveltuvan hyvin lääkehoidon oppimiseen sekä luokkatilojen apuvälineiden vastaavan hyvin käytännön toimintaa. Lääkehoidon digitaalisen oppimisympäristön osiossa on myös koettu terveysporttia harvoin käytettäväksi lääkehoidon tunneilla sekä lääkelaskujen harjoittelun olevan harvinaista itsenäisten lääkelaskujen avulla. Sosiaalisen oppimisympäristön ylimääräisiä lääkelaskuja ei ollut käytetty myöskään hyväksi. Metropolia Ammattikorkeakoulun lääkehoidon oppimiseen saatiin uusia kehittämisideoita, jotka koskivat lääkehoidon oppimisen ajoitusta ja käytännöllisyyttä. Muita oppimiseen liittyviä asioita on ehdotettu kehittämisideoiksi, kuten harjoittelun ohjaajien lääkehoidossa kannustamisen ja ohjaamisen lisääminen. Opiskelijat ovat kokeneet myös oppimisen päivitykseen olevan tarvetta, kuten uusien opetusvälineiden hankkiminen ja teknologian hyödyntäminen opetuksessa.